Mitä merkittäviä päätöksiä tehtiin G20-huippukokouksen ensimmäisenä päivänä?

Paljon odotettu G20-huippukokous Intian pääkaupungissa New Delhissä näki avauspäivänä useita maailmanlaajuisesti merkittäviä tapahtumia, jotka liittyvät taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseen kaikkialla maailmassa.

Intian ollessa tämän vuoden ryhmän puheenjohtaja, Intian pääministeri Narendra Modi johtaa G20-huippukokousta.

Mittakaava

Merkittävää pohjatyötä on tehty kuukausia ennen kaksipäiväistä tapahtumaa, joka sisälsi uskomattomat 220+ G-20-kokousta, joihin sisältyi 17 ministeritason keskustelua eri aloilla, kuten kauppa, ulkoasiat ja rahoitus. 60 maata.

Huippukokous isännöi tällä hetkellä 43 maailmanjohtajaa, ja siihen osallistuu yli 25 000 edustajaa 115 maasta.

Mitä tulee politiikkaan ja tutkimukseen, Intian G20-puheenjohtajuuskausi on julkaissut 112 loppuasiakirjaa, joiden kerrotaan kahdesta viiteen kertaa edellisten puheenjohtajakausien tuotokset.

Delawaren yliopiston valtiotieteen ja kansainvälisten suhteiden osaston professori tohtori Muqtedar Khan lisäsi,

… (Mielestäni) jo nyt voidaan sanoa, että Intian G20-huippukokous on ollut menestys… tämä jää historiaan onnistuneena G-huippukokouksena.

Järjestäjien monipuolisten ponnistelujen vuoksi huippukokous on ollut ennennäkemätön monimuotoisuutensa, kuulemisensa ja toimituksensa osalta.

Yksimielisyys Delhin julistuksesta

Yksi suurimmista G20-maiden huolenaiheista oli pelko siitä, että huippukokous ei ehkä johda kaikkien osallistuvien maiden tukemaan yhteisymmärrykseen.

Mahdollista umpikujaa koskevaa pelkoa lisäsi se, että yksikään aikaisemmista G20-huippukokouksista ei ole onnistunut tuottamaan yksimielisesti tuettua julistusta.

Kuten odotettiin, keskeinen erimielisyyden kohta oli Ukrainan ongelma, kun EU vastusti ehdotettua kieltä liian pehmeänä Venäjää kohtaan.

Toisaalta kaikki yritykset vahvistaa kieltä, eivät todennäköisesti olisi olleet Kremlin ja kenties Kiinan hallituksen hyväksymiä.

Valtionpäämiesten henkilökohtaisten edustajien “sherpajen” intensiiviset neuvottelut tuottivat kuitenkin lopulta hedelmää.

Kaikki osapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen huippukokouksen ensimmäisenä päivänä ja antoivat yhteisen 34-sivuisen julistuksen – G20 New Delhi -johtajien julistuksen (“Delhin julistus”).

Delhin julistuksessa ei mainita Venäjän aggressiota, kuten viime vuoden Balin huippukokouksessa, mutta sen sijaan todettiin,

YK:n peruskirjan mukaisesti kaikkien valtioiden on pidättäydyttävä uhkailusta tai voimankäytöstä pyrkiessään hankkimaan alueellista aluetta minkä tahansa valtion alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia tai poliittista riippumattomuutta vastaan. Ydinaseiden käyttö tai uhkailu on kiellettyä… Korostimme Ukrainan sodan inhimillistä kärsimystä ja kielteisiä lisävaikutuksia maailmanlaajuiseen elintarvike- ja energiaturvaan, toimitusketjuihin, makrotaloudelliseen vakauteen, inflaatioon ja kasvuun… tervetuloa kaikki merkityksellisiä ja rakentavia aloitteita, jotka tukevat kattavaa, oikeudenmukaista ja kestävää rauhaa Ukrainassa, joka tukee kaikkia YK:n peruskirjan tavoitteita ja periaatteita…

Delhin julistuksen kohta 14 toisti pääministeri Modin aikaisemman kehotuksen,

Tämän päivän aikakausi ei saa olla sotaa.

Vastauksena aggressiivisemmin muotoilluista Balin julistuksesta muuttuneeseen asenteeseen Intian ulkoministeri S. Jaishankar, uradiplomaatti, joka toimi aiemmin päävaltuutettuna Singaporessa ja Tšekin, Kiinan ja Yhdysvaltojen suurlähettiläs.,

Tilanne oli erilainen. Sen jälkeen on tapahtunut monia asioita, ja jos näet johtajien julistuksen geopoliittisessa segmentissä, siinä on yhteensä 8 kohtaa. Näistä 7 keskittyy Ukraina-kysymykseen, ja monet niistä korostavat ongelmia, joilla on suuri nykypäivän merkitys.

Julistuksessa tunnustettiin näiden geopoliittisten tapahtumien merkittävät seuraukset maailmantaloudelle ja korostettiin samalla Turkin ratkaisevaa roolia Istanbulin ja YK:n välittämässä Black Sea Grain -aloitteessa.

Ukrainaa koskevan kysymyksen lisäksi julistus rakentui viiden keskeisen pilarin perustalle: Vahva ja kestävä kasvu; Edistystä kestävän kehityksen tavoitteissa; Vihreä kehitys; Monenvälisten instituutioiden rakentaminen ja vahvistaminen ²⁰⁰⁰ -lukua varten; ja maailmanlaajuisen yhteistyön elvyttäminen.

Muita keskeisiä kohtia olivat tuen laajentaminen Financial Action Task Forcelle (FATF), joka on hallitustenvälinen järjestö, jonka tehtävänä on torjua rahanpesua ja terrorismin rahoitusta. ja vaaditaan suurempaa politiikkaa ja sääntelyä krypto-omaisuuksille.

Intian valtiovarainministeri Nirmala Sitharaman totesi,

…rakennuspalikoita maailmanlaajuisesti koordinoidulle ja kattavalle kryptoomaisuuden politiikalle ja sääntelykehykselle… samasta on syntymässä maailmanlaajuinen konsensus… maailmanlaajuisesti koordinoidusta lähestymistavasta kryptovaroihin… Puheenjohtajavaltio IMF:n tuella ja FSB määrittää nämä ääriviivat…

Ilmastonmuutoksen osalta julistus kehotti maita toimimaan Pariisin sopimuksen mukaisesti ja rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 celsiusasteeseen.

Lisäksi Delhin julistuksessa tuettiin

…pyrkimykset kolminkertaistaa uusiutuvan energian kapasiteetti maailmanlaajuisesti… vuoteen 2030 mennessä… lopettaa ja järkeistää keskipitkällä aikavälillä tehottomia fossiilisten polttoaineiden tukia, jotka kannustavat tuhlaavaan kulutukseen…(ja) kasvattaa nopeasti ja merkittävästi investointi- ja ilmastorahoitusta miljardeista biljooniin dollaria maailmanlaajuisesti kaikista lähteistä.

Afrikan unioni myönsi pysyvän jäsenyyden

Ennen menettelyn aloittamista pääministeri Modi ilmoitti kutsuvansa Afrikan unionia, 55-jäsenistä blokkia, liittyä G20-ryhmän täysjäseneksi globaalin etelän huolenaiheiden nostamiseksi.

Afrikan unionilla on monenvälisen järjestön pysyvä jäsen, ja sillä on nyt sama asema kuin 27-jäsenisellä Euroopan unionilla, mikä merkitsee ensimmäistä jäsenmäärän laajentumista sen perustamisen jälkeen vuonna 1999.

AU:n puheenjohtaja, Komorien presidentti Azali Assoumani istuutui G20-ryhmän pysyvien jäsenten pöytään.

Pääministeri Modi esitti ehdotuksen AU:n pysyvästä jäsenyydestä kesäkuussa 2023, ja se sai tukea EU:lta, Venäjältä, Kiinalta ja Japanilta.

“Uusi maustereitti”

G20-huippukokouksessa paljastettiin uusi globaali infrastruktuuri- ja investointialusta – Intia–Lähi-itä–Eurooppa (IMEC) talouskäytävä, joka, kuten Valkoinen talo selitti lehdistötiedotteessaan,

…on odotetaan stimuloivan taloudellista kehitystä parantamalla yhteyksiä ja taloudellista yhdentymistä kahdella mantereella, mikä vapauttaa kestävän ja osallistavan talouskasvun.

Käytävällä on kauaskantoisia ja strategisia yhteyksiä satamien ja rautateiden kautta, ja se yhdistää Saudi-Arabian, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Israelin, Jordanian, Euroopan ja Intian.

Vaikka Yhdysvaltoja ei yhdistetä suoraan tähän käytävään, sillä on ollut tärkeä rooli neuvotteluissa ja se edistää kaupallisten keskusten kehittämistä käytävän varrella, puhtaan energian vientiä, merenalaisten kaapelien vetämistä Internet-yhteyksien ja televiestinnän parantamiseksi sekä luotettavan pääsyn laajentamista. sähköverkkoihin.

Pääministeri Modi lisäsi, että tämä hanke parantaa kansainvälisten normien, lakien ja määräysten noudattamista sekä edistää maiden alueellisen suvereniteetin kunnioittamista.

Khan suostui,

On selvää, että tämä on Intian ja Amerikan vastaus Kiinan Belt and Road -aloitteeseen…

Kehitys tapahtuu aikana, jolloin Kiinan BRI saa lisääntyvää kritiikkiä avoimuuden puutteesta ja lisääntyvästä huolesta sen imagosta jäsenmaiden “velkaloukuna”.

Lisäksi Italia vetäytyi äskettäin BRI:stä, mikä antoi suuren iskun Kiinan tavoitteille vaihtoehtoisena talousmallina.

Kahden- ja monenvälinen kehitys

Ensimmäisenä päivänä järjestettiin kolme kahdenvälistä kokousta G20-ryhmän puheenjohtajana toimivan PM Modin ja Japanin pääministerin Fumio Kishidan välillä; Ison-Britannian pääministeri Rishi Sunak ja Italian pääministeri Giorgia Meloni.

Monenvälisen IMEC-sopimuksen lisäksi PM Modi käynnisti Global Biofuels Alliancen, jossa 19 maata ja 12 kansainvälistä järjestöä suostuivat liittymään järjestön jäseniksi.

Yhtymän perustajajäseninä Yhdysvallat, Brasilia ja Intia vastaavat yli 80 % etanolin tuotannosta ja kulutuksesta.

Ensisijaisesti allianssi pyrkii lisäämään etanolin osuutta bensiinissä 20 prosenttiin vuoteen 2025-26 mennessä tavoitteena vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta.

Lisäksi allianssi pyrkii tehostamaan teknologista yhteistyötä biopolttoaineiden alalla ja vähentämään riippuvuutta OPEC+-maista.

Vaikka Kiina, Venäjä ja Saudi-Arabia päättivät olla liittymättä allianssiin, kiinnostus oli merkittävää myös G20-maiden ulkopuolelta, mukaan lukien Islanti, Kenia, Guyana, Paraguay, Seychellit, Sri Lanka sekä Uganda ja Suomi.

Huomaa: Huomaa, että professori Khanin huomautukset tehtiin osittain hindiksi ja osittain englanniksi. Kaikki käännökset ovat omiani.