Mitä Ranskan velkaongelmat merkitsevät Euroopalle?

On vaikea olla optimistinen Ranskan taloudellisen tilanteen suhteen viime aikoina.

Viime viikolla Moody's alensi Ranskan luottonäkymät "vakaista" "negatiivisiksi", mikä tukee myös Fitchin aiempia huolia.

Kun velan ennustetaan nousevan 115 prosenttiin suhteessa BKT:hen ensi vuonna ja vuotuisen alijäämän olevan 6,1 prosenttia, Ranskalla on nyt yksi Euroopan epävarmimmista rahoitusasemista.

Luokituksen alentaminen herättää merkittäviä kysymyksiä Ranskan kyvystä hallita talouttaan ja koko Euroopan talouden tulevasta vakaudesta.

Tilannekuva Ranskan talousongelmista

Ranskan julkisen talouden heikkeneminen on saanut kansainvälisten järjestöjen taholta merkittävää kritiikkiä, joista jokainen varoittaa kohonneista riskeistä yhdelle Euroopan suurimmista talouksista.

Moody's mainitsi Ranskan kasvavan velan ja alijäämän sekä arvaamattoman poliittisen ilmapiirin ensisijaisina syinä luokituksen alentamiseen.

Maan valtionvelka on noussut 112 prosenttiin BKT:stä, mikä on kasvanut viimeaikaisten talouskriisien, kuten COVID-19, ja sitä seuranneen inflaatiopiikin aikana.

Pääministeri Michel Barnier on ehdottanut säästöbudjettia menojen hillitsemiseksi ja varakkaiden verojen nostamiseksi. Tavoitteena on tuottaa 60 miljardin euron säästöjä pelkästään ensi vuonna.

Silti tämäkin kunnianhimoinen suunnitelma on kamppaillut saavuttaakseen vetovoimaa, ja se on kohdannut vastustusta poliittisen kirjon molemmista päistä.

Luokituksen alentaminen on varoituslaukaus, joka on nostanut Ranskan lainakulut lähes vuosikymmenen huipulle.

Ranskalaisten joukkolainojen tuotot ovat nousseet, mikä osoittaa, että kansainväliset sijoittajat vaativat korkeampaa riskipreemiota.

Tämä on erityisen tärkeää Ranskalle, jonka lainakorot eivät vaikuta pelkästään kotimaan talouteen, vaan luovat sävyn myös Euroopan markkinoille.

Macron ja Barnier: jakautunut johtajuus

Presidentti Emmanuel Macronin ja pääministeri Michel Barnierin välinen perustavanlaatuinen erimielisyys vaikeuttaa entisestään Ranskan finanssipolkua.

Macron, joka on varovainen säästötoimien vaikutuksista kasvuun, vastustaa rajuja budjettileikkauksia ja veronkorotuksia.

Hän väittää, että hänen toimikautensa aikana toteuttamiensa uudistusten ruokkima talouskasvu vakauttaa lopulta Ranskan talouden.

Macronin lähestymistapa, jota kutsutaan nimellä "Makronomiikka", luottaa kasvuun budjettiongelmien ratkaisemiseksi – strategiaa, jota on yhä vaikeampi myydä sijoittajille ja luokituslaitoksille velkaantuneiden velkojen ja alijäämien keskellä.

Sitä vastoin Barnier näkee Ranskan alijäämän kiireellisenä ongelmana, jota ei voida sivuuttaa. Hänen ehdotuksensa budjetti, jyrkät menoleikkaukset ja uudet verot, heijastaa hänen uskoaan, että vain välittömät toimet voivat estää julkisen talouden jatkuvan laskun.

Yksimielisyyden puute hallituksessa on kuitenkin viivästyttänyt kriittisiä uudistuksia, jolloin Barnierin suunnitelma on alttiina poliittiselle pattitilanteelle, joka uhkaa Ranskan finanssipoliittista uskottavuutta.

Markkinat eivät pidä jakautuneesta johtajuudesta

Ranskan murtunut poliittinen maisema vain lisää sijoittajien epävarmuutta.

Sen jälkeen kun Macron kutsui koolle ennenaikaiset vaalit kesällä, hänen puolueensa on menettänyt entisen enemmistön, jolloin Barnierin säästöbudjetti on juuttunut oppositioon.

Vasemmistoryhmät ovat lisänneet veroja koskevia tarkistuksia, kun taas oikeistopuolueet vaativat vieläkin syvempiä leikkauksia.

Barnierin ehdotus on jo herättänyt kiivaita keskusteluja, ja jotkut äärivasemmiston lainsäätäjät ovat ajaneet uutta 2 prosentin varallisuusveroa miljardööreille, mikä kriitikkojen mukaan voisi estää investointeja.

Johdonmukaisen finanssipolitiikan puutteella on ollut mitattavissa oleva vaikutus Ranskan uskottavuuteen rahoitusmarkkinoilla.

Luottoluokituslaitokset ovat huomauttaneet, että Ranskan poliittinen jakautuminen tekee kestävien alijäämän vähentämistoimenpiteiden toteuttamisen epätodennäköiseksi.

Ympäristössä, jossa monet EU-maat tiukentavat budjettiaan, Ranskan poliittinen tilanne on ainutlaatuinen vastuu, mikä osoittaa heikkoa budjettihallintoa ja finanssikuria aikana, jolloin luottamus on ratkaisevan tärkeää.

Euroopan finanssisäännöt paineen alla

Ranskan rahoitusongelmat ovat suora haaste Euroopan unionin finanssipolitiikan säännöille, joiden mukaan velka on 60 prosenttia BKT:sta ja alijäämä 3 prosenttia.

Ranskan velka on kasvanut selvästi yli nämä rajat ja on nyt noin 112 prosenttia BKT:sta.

Euroopan komissio on jopa ottanut esille pakotteiden mahdollisuuden, jos Ranska jatkaa näiden sääntöjen rikkomista.

Tällaisten rangaistusten täytäntöönpano EU:n toiseksi suurimmalle taloudelle olisi kuitenkin herkkä ja poliittisesti raskas päätös.

Tilanne korostaa pitkään jatkunutta dilemmaa: Kuinka Eurooppa voi valvoa finanssikuria horjuttamatta yhtä kulmakivitalouksistaan?

Tämä taloudellinen paine herättää kysymyksiä myös EU:n finanssipoliittisten kriteerien tehokkuudesta, sillä Ranska ei ole yksin budjettitaisteluissaan.

Euroopan maat kamppailevat kasvavien velkojen kanssa korkeiden korkojen ja hidastuvien talouksien keskellä, ja EU:n finanssipolitiikan tehokkuutta tarkastellaan.

Jos yksi Euroopan suurimmista talouksista ei pysty noudattamaan sääntöjä, tämä voi käynnistää laajempia uudistuskeskusteluja, mikä saattaa muuttaa EU:n velka- ja alijäämäpolitiikkaa.

Miltä Ranskan tulevaisuus näyttää?

Ranskan "negatiiviset" näkymät voivat merkitä korkeampia tuottoja, mutta se on myös merkki haavoittuvuudesta yhdessä EU:n tärkeimmistä talouksista.

Sijoittajat ovat yhä varovaisempia Ranskan velkojen suhteen, mikä näkyy ranskalaisten joukkovelkakirjojen nousevana tuotona verrattuna vakaampiin talouksiin, kuten Saksaan.

Jos luottoluokituslaitokset menettävät edelleen uskonsa Ranskan julkisen talouden hallintaan, lainakustannukset voivat nousta entisestään, mikä lisää painetta julkiseen talouteen.

Luokituksen alentaminen herättää myös laajempia kysymyksiä siitä, kuinka kestävät kasvuun perustuvat finanssistrategiat, kuten "Macronomics" todella ovat. Macronin lähestymistapa kasvuun joutuu tarkastelun kohteeksi Ranskan velan ja alijäämän kasvaessa edelleen.

Koska parlamentissa ei ole enemmistöä, Macronin tiimillä on rajallinen liikkumavara budjettiasioissa, mikä tekee merkittävistä talousuudistuksista entistä vaikeampaa toteuttaa.

Laajempi viesti Euroopalle

Ranskan finanssikamppailut ulottuvat kauas sen rajojen ulkopuolelle.

Euroopan unioni luottaa suurimpiin talouksiinsa, erityisesti Saksaan ja Ranskaan, näyttääkseen esimerkkiä julkisen talouden vakaudesta.

Kun Saksa hallinnoi kurinalaista budjettia ja nyt Ranskan talous on tiukan valvonnan alaisena, taloudellinen vastuu on korostunut blokissa.

Ranskan finanssipolku tulee olemaan keskeinen indikaattori siitä, kuinka EU valvoo jäsenvaltioiden julkisen talouden noudattamista, erityisesti korkean panoksen ympäristössä, jossa kasvava velka ja inflaatio rasittavat valtion budjetteja kaikkialla mantereella.

Moody'sin luokituksen lasku on enemmän kuin pelkkä takaisku Ranskalle; se on viesti Euroopan päättäjille valvomattoman velan seurauksista.

EU:n talouksien kasvun hidastuessa ja kustannusten nousussa odotukset julkisen talouden kurinalaisuudesta ovat muuttumassa, ja Ranskan kokemuksesta voi tulla varoittava tarina muille.

Koska luokitus on uhattuna, Ranskan taloudellinen kehityspolku tulee olemaan ratkaiseva testi EU:n finanssipoliittiselle päättäväisyydelle ja mahdollisesti käännekohta sen politiikalle.