Tanskaa uhkaa uusi drone-hyökkäys keskeiseen sotilaslentotukikohtaan

Tanska kohtaa vakavimman turvallisuushaasteensa vuosiin sen jälkeen, kun droonien hyökkäykset häiritsivät lentokenttien ja sotilastukikohtien toimintaa, mikä sai viranomaiset nostamaan hälytystason korkeimmalle tasolle vuosikymmeneen.

Vaikka hallitus ei ole nimennyt syyllistä, pääministeri Mette Frederiksen on varoittanut, että tapahtumat muistuttavat hybridihyökkäyksiä ja yhdistävät ne Venäjän laajempiin yrityksiin horjuttaa Eurooppaa.

Moskova on kiistänyt osallisuutensa.

Toistuvia drone-havaintoja kriittisen infrastruktuurin lähellä

Viimeisin tapaus sattui myöhään perjantaina, kun yksi tai kaksi dronea murtautui ilmatilaan Karupin lentokentällä, Tanskan suurimmalla ilmavoimien laitoksella.

Yleisradioyhtiö TV2:n mukaan asevoimat käyttivät "useita valmiuksia" droonien torjumiseksi, vaikka tarkempia yksityiskohtia salattiin.

Droonit eivät häirinneet kaupallisia lentoja, koska Karupin siviilitoiminta on rajallista.

Karupin tapaus seurasi sarjaa drone-havaintoja aiemmin tällä viikolla.

Pohjoismaiden vilkkain Kööpenhaminan lentoasema joutui sulkemaan ovensa useiksi tunneiksi maanantaina, kun sen ilmatilaan saapui suuria drooneja.

Myös viisi pienempää lentokenttää, sekä siviili- että sotilaslentokenttää, suljettiin väliaikaisesti.

Aalborgin lentokenttä suljettiin myöhään torstaina, mikä johti lentojen peruuntumiseen, vaikka drooneja ei lopulta vahvistettu kyseisessä tapauksessa.

Poliisi ilmoitti saaneensa yli 500 droneihin liittyvää puhelua yhden 24 tunnin aikana, vaikka monet osoittautuivat vääriksi hälytyksiksi.

Yhdessä tapauksessa Billundin lentokentän yllä oleva drone tunnistettiin myöhemmin kirkkaaksi tähdeksi. Siitä huolimatta pelkkä raporttien määrä korostaa kohonnutta hälytystilaa.

Hybridihyökkäykset ja alueelliset turvallisuusongelmat

Pääministeri Frederiksen kuvaili tapahtumia "tähän mennessä vakavimmaksi hyökkäykseksi Tanskan kriittistä infrastruktuuria vastaan" ja kehotti kansalaisia valmistautumaan uusiin hybridiuhkiin, kuten sabotaasiin, kyberhyökkäyksiin ja merenalaisten kaapelien häiriöihin.

Puolustusministeri Troels Lund Poulsen luonnehti hyökkäyksiä "hybridihyökkäyksiksi erityyppisillä drooneilla".

Tapaukset eivät rajoitu Tanskaan. Puola, Viro ja Romania ovat myös raportoineet ilmatilaloukkauksista tässä kuussa, mikä lisää epäilyksiä siitä, että Venäjä tutkii Naton puolustusta.

Saksan ulkoministeri Johann Wadephul kertoi Bloomberg TV:lle, että toiminta voi olla presidentti Vladimir Putinin tahallinen yritys testata lännen päättäväisyyttä.

Vaikka Tanska on pidättäytynyt vetoamasta Naton 4. artiklaan, joka voisi laukaista liittoutuneiden koordinoidun toiminnan, virkamiehet ovat neuvotelleet tiiviisti eurooppalaisten kumppaneiden kanssa.

Ruotsi on tarjoutunut tarjoamaan droonien torjuntavalmiuksia Tanskan puolustuksen vahvistamiseksi ennen ensi viikolla Kööpenhaminassa pidettävää huippukokousta, jossa Euroopan johtajat keskustelevat hybridisodankäynnistä ja turvallisuustoimista.

Taloudelliset ja poliittiset panokset

Drone-tapaukset tapahtuvat, kun Tanska syventää tukeaan Ukrainalle ja lupasi äskettäin 2,7 miljardin kruunun (423 miljoonan dollarin) avustuspaketin Kiovan puolustusteollisuuden vahvistamiseksi.

Kööpenhamina on myös ostanut pitkän kantaman ohjusjärjestelmiä, jotka pystyvät iskemään kohteisiin Venäjällä.

Analyytikot ehdottavat, että nämä liikkeet ovat saattaneet tehdä Tanskasta hybridivastatoimien kohteen.

Kotimaassa hallitusta kritisoidaan tunkeutumisten käsittelystä, ja herää kysymyksiä siitä, miksi luvattomat droonit pystyivät toimimaan häiriöttä tuntikausia.

Tanskan turvallisuus- ja tiedustelupalvelu on arvioinut vakoilun ja sabotaasin riskin "korkeaksi" ja huomauttanut yhtäläisyyksiä muualla Euroopassa nähtyyn hybridisodankäynnin kanssa.

Viranomaiset tutkivat nyt EU:n kumppaneiden kanssa "drone-muuri"-aloitetta, jonka tarkoituksena on kehittää kehittyneitä havaitsemis- ja sieppausjärjestelmiä EU:n itäiselle sivustalle.