EKP nostaa korkoja, kun Lähi-idän konflikti lisää inflaatiopaineita

Euroopan keskuspankki (EKP) nosti torstaina ohjauskorkoja, liikkeen, jota markkinat olivat laajalti odottaneet, kun päättäjät pyrkivät estämään Lähi-idän konfliktiin liittyvien energiahintojen nousun laajemmiksi inflaatiopaineiksi koko euroalueella.

Päätös tuli siinä tilanteessa, että inflaatio 21 jäsenen euroalueella nousi viime kuussa yli 3 %, ylittäen selvästi EKP:n 2 %:n tavoitteen.

Korkeammat öljy- ja kaasuhinnat ovat olleet nousun keskeinen ajuri, ja päättäjät varoittavat, että inflaatiopaineet voivat jatkua, jos konflikti kestää odotettua pidempään.

Päätöslausunnossaan EKP totesi, että käynnissä oleva konflikti luo inflaatiovaaroja, jotka oikeuttavat tiukemman rahapolitiikan.

"Lähi-idän sota luo inflaatiopaineita, ja päätös korottaa korkoja on perusteltu useissa eri skenaarioissa, jotka kuvaavat, miten shokki voi kehittyä ja vaikuttaa euroalueen keskipitkän aikavälin näkymiin," EKP sanoi lausunnossaan.

Inflaatioennusteita nostettiin

Korkopäätöksen ohella EKP nosti myös inflaatioennusteitaan tuleville vuosille.

Keskuspankki odottaa nyt inflaation olevan keskimäärin 3,0 % vuonna 2026, kun maaliskuussa arvio oli 2,6 %.

Vuoden 2027 inflaationäkymää korjattiin myös ylöspäin 2,3 %:iin aiemmasta 2,0 %:sta.

Liike heijastaa kasvavia huolia siitä, että kohonneet energiahinnat voivat siirtyä laajemmiksi hintojen nousuiksi taloudessa ja vaikuttaa yritysten ja kotitalouksien pidemmän aikavälin inflaatio-odotuksiin.

EKP oli viestittänyt korotuksesta hyvissä ajoin pyrkien rauhoittamaan markkinoita ja vakuuttamaan, että se toimii päättäväisesti inflaatio-odotusten ankkuroimiseksi ulkoisista shokeista huolimatta.

Inflaation riskien ja talouskasvun tasapainottaminen

Inflaatiopelot ovat kiristyneet, mutta päättäjät joutuvat yhä vaikeaan tasapainotteluun, kun euroalueen talouskasvu pysyy vaimeana.

EKP laski vuoden 2026 talouskasvuennustettaan 0,8 %:iin verrattuna kolmen kuukauen takaiseen 0,9 %:n arvioon. Vuoden 2027 kasvuksi ennustetaan 1,2 %, mikä korostaa huolia alueen talousmomentumista.

Päätöslausunnossaan keskuspankki myönsi näkymiin liittyvän epävarmuuden.

"Sodan vaikutusten laajuus keskipitkän aikavälin inflaatioon ja kasvuun riippuu energiahintashokin voimakkuudesta ja kestoajasta sekä sen välillisistä ja toisen asteen vaikutuksista," EKP totesi.

Markkinatoimijat odottavat tällä hetkellä kahta lisäkorkokorotusta seuraavan vuoden aikana, kun inflaatiopaineet jatkuvat.

Kuitenkin päätöksentekijät etenevät todennäköisesti varovaisesti, sillä huomattavasti korkeammat lainakustannukset voisivat heikentää taloudellista aktiivisuutta edelleen ja mahdollisesti siirtää talousalueen lähemmäs taantumaa.

Päätöksen jälkeen EKP:n talletuskorko nousi 2,25 prosenttiin, kun taas pääasiallinen jälleenrahoituskorko nousi 2,4 prosenttiin.

Keskipisteenä Lagarden arvio

Huomio siirtyi myöhemmin EKP:n presidentin Christine Lagarden ja hiljattain virkaan astuneen varapresidentin Boris Vujcicin kommentteihin lehdistötilaisuudessa kokouksen jälkeen.

Lagarde korosti digitaalisen euron sääntelyn etenemisen tärkeyttä.

"On olennaista hyväksyä nopeasti sääntely digitaalisen euron perustamisesta."

Hän antoi myös arvion vallitsevista talousolosuhteista ja totesi, että teollinen toiminta on pysynyt suhteellisen kestävänä kasvavasta paineesta huolimatta.

Työmarkkinat pysyvät vahvoina

Lagarde kertoi, että työmarkkinat ovat jatkaneet vahvuuttaan, vaikka kysynnän viitteitä jäähymisestä näkyy.

"Työmarkkinat pysyvät vahvoina. Työttömyys oli huhtikuussa 6,3 %, eli lähellä historiallisia pohjalukemia. Ensimmäisellä neljänneksellä syntyi lisää työpaikkoja, vaikkakin hitaammassa tahdissa kuin vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä."

Hän myönsi kuitenkin heikkouden merkkejä esiintyvän.

"Työvoiman kysyntä on jäähtynyt edelleen, ja yritykset sekä kotitaloudet odottavat työmarkkinoiden heikentyvän."

Käsitellessään laajempaa talousnäkymää Lagarde sanoi, että viimeaikaiset kyselyt osoittavat taloudellisen toiminnan hidastumista euroalueella erityisesti palvelusektorilla.

Samaan aikaan EUR/GBP-valuuttakurssi pysyi viime päivinä suurelta osin muuttumattomana, kun sijoittajat arvioivat sekä EKP:n että Englannin pankin tulevia rahapoliittisia päätöksiä.

Valuuttapari oli kauppaa käyvissä hinnoissa 0,8627 (0,8627), alle viime vuoden huipun 0,8865 (0,8865), ja markkinatoimijat seurasivat tarkasti keskuspankkiirien viestejä korkopolitiikan tulevasta suunnasta.

EKP:n tuore päätös korostaa haasteita, joita päättäjillä on yritettäessä hillitä inflaatiota samalla kun tuetaan taloutta, joka osoittaa yhä selvempiä hidastumisen merkkejä.