Fitch Ratings ennustaa eurojärjestelmälle 160 miljardin euron tappiot vuosina 2024–2028

Syyskuusta 2024 lähtien euroalueen keskuspankit, yhteisnimellä eurojärjestelmä, kamppailevat merkittävien taloudellisten tappioiden kanssa.

Tuore Fitch Ratings -raportti korostaa, että sekä kansalliset keskuspankit (kansalliset keskuspankit) että Euroopan keskuspankki (EKP) kärsivät kasvavista tappioista liikepankkien varantojen korkokulujen kasvun vuoksi.

Tämä kehittyvä rahoituspaine herättää kysymyksiä rahapolitiikan tulevaisuudesta ja keskuspankkien kestävyydestä koko euroalueella.

Eurojärjestelmä on viime vuosikymmenen aikana toteuttanut laajoja kvantitatiivisia keventämistoimenpiteitä (QE) elvyttääkseen taloutta finanssikriisin jälkeen.

Keskuspankit lisäsivät likviditeettiä ostamalla huomattavia määriä valtion obligaatioita ja muita arvopapereita, mikä lisäsi merkittävästi pankkien varantoja.

Muuttuva taloustilanne on kuitenkin lisännyt näihin varauksiin liittyviä korkokustannuksia ja luonut huomattavan taloudellisen taakan.

Fitch Ratings ennustaa, että eurojärjestelmä joutuu yli 160 miljardin euron tappioihin vuosina 2024–2028.

Tämä on noin 0,2 % BKT:sta vuosittain, mikä osoittaa, että QE:n vaikutukset jatkuvat tulevina vuosina.

Kansallisten keskuspankkien taloudellinen paine

Kansallisten keskuspankkien ilmoittamat kasvavat tappiot herättävät huolta niiden vakavaraisuudesta.

Varausten ja varantojen ehtyminen voi rajoittaa näiden keskuspankkien mahdollisuuksia tarjota taloudellista tukea hallituksilleen.

Tämä tilanne lisää julkisen talouden painetta monissa euroalueen maissa ja pahentaa nykyisiä finanssipoliittisia haasteita.

Fitchin analysoimista suurimmista kansallisista keskuspankeista Bundesbank ja Banque de France ovat erityisen haavoittuvia, sillä ne ovat käyttäneet loppuun riskinhallintastrategiansa.

Nämä laitokset kohtaavat kohonnutta taloudellista rasitusta ja mahdollisia toiminnan joustavuuden rajoituksia.

Vaikuttavatko tappiot rahapoliittisiin päätöksiin?

Rahoitustilanteen heikkenemisestä huolimatta Fitch Ratings ei odota näiden tappioiden vaikuttavan suoraan rahapoliittisiin päätöksiin.

Keskuspankkien uskottavuus säilyy ennallaan, koska hallitukset eivät todennäköisesti ole pakotettuja vahvistamaan niitä.

Keskuspankkien odotetaan säilyttävän positiivisen nettopääoman ja hallitsevan tappioita termiinisiirroilla, jolloin ne voivat jatkaa toimintaansa ilman suuria poliittisia seurauksia.

Nykyiset budjettipaineet eivät vaikuta näiden instituutioiden ensisijaiseen tehtävään – inflaation hallintaan ja taloudellisen vakauden edistämiseen.

Vaikka rahoitushaasteet jatkuvatkin, niiden ei odoteta heikentävän rahapolitiikan yleisiä tavoitteita.

"Paperiset" tappiot

Toimintakulujen lisäksi eurojärjestelmän keskuspankit kamppailevat QE:n aikana hankittujen joukkovelkakirjalainojen "paperisilla" arvostustappioilla, jotka voivat olla jopa 3 % euroalueen BKT:sta.

Nämä tappiot realisoituvat vain, jos pankit päättävät myydä joukkovelkakirjat ennen niiden erääntymistä.

Näin ollen, vaikka nämä luvut saattavat vaikuttaa hälyttäviltä, niillä ei välttämättä ole välitöntä vaikutusta keskuspankkien taloudelliseen terveyteen, ellei niitä laukaise joukkovelkakirjalainojen myynti.

Euroalueen keskuspankkien näkymät voivat parantua, kun EKP muuttaa ohjauskorkoaan ja supistaa tasettaan, mikä saattaa vähentää korkokuluja.

Huolimatta jatkuvista taloudellisista huolenaiheista ja nousevasta korkoympäristöstä, strateginen rahatalouden hallinta on edelleen ratkaisevan tärkeää.

Vaikka nämä tappiot aiheuttavat ongelmia pääomalle ja julkiselle taloudelle, ne eivät todennäköisesti häiritse merkittävästi rahapolitiikkaa tai eurojärjestelmän yleistä vakautta. Taloustilanteen kehittyminen ja EKP:n politiikan mukautukset ovat keskeisessä asemassa tulevan elpymisen ja vakauden muovaamisessa.