IEA sanoo, että datakeskukset ylittävät Japanin sähkönkulutuksen vuoteen 2030 mennessä

Tekoälyteknologian ja datakeskusten sähköntarve tämän vuosikymmenen loppuun mennessä vaatii enemmän kuin Japanin sähkönkulutus nykyään.

Palvelinkeskusten sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan yli kaksinkertaiseksi ja saavuttavan noin 945 terawattituntia vuoteen 2030 mennessä Kansainvälisen energiajärjestön torstaina julkaiseman raportin mukaan.

"Uusiutuvat energialähteet ja maakaasu ovat johtavassa asemassa palvelinkeskusten sähköntarpeen tyydyttämisessä, mutta monet lähteet ovat valmiita osallistumaan", Pariisissa toimiva energiavalvontajärjestö sanoi.

Lähteet

Uusiutuvat energialähteet, joita tukevat varastointi ja laajempi sähköverkko, vastaavat 50 % globaalista datakeskusten kysynnän kasvusta.

Maakaasu on johtavassa asemassa lähetettävien energialähteiden joukossa, jolla on keskeinen rooli tulevaisuudessa. Lisäksi teknologiasektorin edistysaskel ydin- ja geotermisissä teknologioissa on myös ratkaisevaa.

Lähes puolet Yhdysvaltojen sähkön kysynnän kasvusta vuoteen 2030 mennessä tulee palvelinkeskuksista.

Maan datakeskusten sähkönkulutuksen ennustetaan ylittävän sähkön yhteiskäytön kaikkien energiaintensiivisten tuotteiden, mukaan lukien alumiinin, teräksen, sementin, kemikaalien ja muiden, tuotantoon vuoteen 2030 mennessä, IEA sanoi.

"Epävarmuus lisääntyy entisestään vuoden 2030 jälkeen, mutta Base Case -tapauksessa globaalin datakeskusten sähkönkulutus nousee noin 1 200 TWh:iin vuoteen 2035 mennessä", virasto lisäsi.

Kasvu

Datakeskusten osuus maailmanlaajuisesta sähkön kysynnän kasvusta on vuoteen 2030 mennessä pienempi kuin teollisuusmoottoreiden, kotitalouksien ja toimistojen ilmastointilaitteiden sekä sähköajoneuvojen osuus.

Palvelinkeskusten osuus kokonaiskasvusta on noin kymmenesosa.

"Palvelukeskusten merkitys sähkön kysynnän ohjaamisessa vaihtelee kuitenkin maittain", virasto sanoi.

IEA arvioi, että datakeskukset vastaavat noin 5 prosentista vuoteen 2030 mennessä odotetusta sähkön kysynnän kasvusta kehittyvissä ja kehittyvissä talouksissa, joissa sähkön kysyntä jo nyt kasvaa nopeasti.

Kehittyneissä talouksissa sähkön kysyntä on sen sijaan ollut useiden vuosikymmenten ajan olennaisesti pysähtynyt.

Sähkösektori on IEA:n mukaan saatava jälleen kasvupohjalle. Tämä on herätyskello kehittyneille maille, joissa datakeskusten osuus kysynnän kasvusta on yli 20 % vuoteen 2030 mennessä.

AI energiasektorilla

Maailmanlaajuinen suuriin datakeskuksiin tehtyjen investointien merkittävä kasvu, joka on kaksinkertaistunut vuodesta 2022, on suora seuraus tekoälyn noususta.

Näillä palvelinkeskuksilla, joita käytetään tekoälymallien koulutukseen ja toimintaan, on huomattavia energiantarpeita.

Suuren konesalin sähkönkulutus voi olla 100 000 kotitalouden sähkönkulutus, kun taas suurin rakenteilla oleva konesali voi kuluttaa sähköä jopa 2 miljoonaa kotitaloutta.

Tällä on valtavat seuraukset energiasektorille.

IEA:n toiminnanjohtaja Fatih Birol sanoi:

Tekoälyn edut energiasektorilla

Tekoälyä on käytetty öljy- ja kaasuteollisuudessa etsinnän, tuotannon, huollon ja turvallisuuden optimointiin.

IEA:n mukaan tekoäly voi optimoida ja automatisoida tuotantoprosesseja, ennustaa huoltotarpeita ja havaita vuotoja toiminnassa. Tekoälyä voidaan käyttää myös metaanipäästöjen vähentämiseen.

Lisäksi tekoäly voi parantaa resurssien arviointia ja minimoida porausta edeltävän epävarmuuden etsinnässä ja kehittämisessä.

Tekoäly voi samalla auttaa vakauttamaan sähköverkkoja, jotka muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi, hajautetuiksi ja digitalisoituneiksi.

Vaihtuvan uusiutuvan energian tuotannon integrointia voidaan parantaa tekoälyn avulla, mikä voi parantaa ennustamista ja vähentää rajoituksia ja päästöjä.

Energiaturvallisuus

Palvelinkeskusten komponenttien maailmanlaajuiset toimitusketjut ovat monimutkaisia.

Esimerkiksi gallium, metalli, joka on ratkaisevan tärkeä kehittyneille tietokonesiruille ja tehoelektroniikalle ja joka on huomattavasti tehokkaampi kuin perinteiset piipohjaiset mallit, hankitaan lähes yksinomaan Kiinasta, joka jalostaa noin 99 % maailmanlaajuisesta tarjonnasta.

IEA:n arviot osoittavat, että vuoteen 2030 mennessä datakeskukset voisivat kuluttaa yli 10 % nykyisestä maailmanlaajuisesta galliumtarjonnasta.

"Tekoäly lisää joitakin energiaturvallisuusriskejä, mutta se tarjoaa myös ratkaisuja sekä kyber- että fyysisille aloille", IEA sanoi.

Tekoälyn kasvavat kyvyt ovat johtaneet sen potentiaalin suhteelliseen kasvuun eri toimijoiden positiivisessa ja negatiivisessa käytössä.

Tämä näkyy energiayhtiöihin kohdistuneiden kyberhyökkäysten kolminkertaistuessa ja kehittyneessä viimeisten neljän vuoden aikana tekoälytekniikan kehityksen vauhdittamana.

"Samaan aikaan tekoälystä on tulossa kriittinen työkalu puolustautua niitä vastaan."

Tekoälyllä varustetut satelliitit ja anturit voivat tunnistaa vaaratilanteet kriittisessä energiainfrastruktuurissa 500 kertaa nopeammin ja korkeammalla tilaresoluutiolla kuin perinteiset maanpäälliset menetelmät fyysisellä alueella.

Ilmastonmuutoshuolet on liioiteltu

Tietokeskukset ovat nopeimmin kasvavia päästölähteitä, ja sähkönkäytön päästöjen odotetaan kasvavan nykyisestä 180 miljoonasta tonnista 300 miljoonaan tonniin vuoteen 2035 mennessä perustapauksessa ja jopa 500 miljoonaan tonniin Lift-Off Case -tapauksessa, IEA sanoi.

Vaikka nämä päästöt jäävät alle 1,5 prosenttiin energia-alan kokonaispäästöistä tänä aikana, palvelinkeskusten päästöt ovat kasvava huolenaihe.

"Nykyisten tekoälysovellusten laaja käyttö voi johtaa päästöjen vähennyksiin, jotka ovat paljon suurempia kuin palvelinkeskusten päästöt - mutta myös paljon pienempiä kuin mitä tarvitaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi."

IEA arvioi, että päästövähennykset olemassa olevien tekoälypohjaisten ratkaisujen laajasta soveltamisesta vastaavat noin viittä prosenttia energiaan liittyvistä päästöistä vuonna 2035.