Euroopan keskuspankki laskee jälleen korkoja ja leikkaa kasvuennusteita

Taloudellisen toimeliaisuuden vahvistamiseksi Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto ilmoitti laskevansa talletuskorkoa 25 peruspisteellä, mikä laskee sen 3,50 prosenttiin 18.9.2024 alkaen.

Tämä päätös kuvastaa EKP:n jatkuvia pyrkimyksiä vaikuttaa rahapolitiikkaan myönteisesti ja vauhdittaa talouskasvua euroalueella.

Talletuskoron alennuksen ohella EKP on sopeuttanut muita ohjauskorkoja: ensirahoitusoperaatiot asetetaan nyt 3,65 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko lasketaan 3,90 prosenttiin.

Perusrahoitusoperaatioiden ja talletuskoron välinen korkoero on 15 peruspistettä ja maksuvalmiusluoton ja perusrahoitusoperaatioiden välinen korkoero pysyy ennallaan 25 peruspisteessä.

Sopeutuksen tavoitteena on parantaa pankkien antolainausmarginaaleja, mikä edistää taloudellista toimeliaisuutta ja lisää kuluttajien luottamusta.

Asset Purchase Program (APP) -oikaisut

Koronmuutosten lisäksi EKP kalibroi uudelleen omaisuudenhoitostrategioitaan.

APP-salkku pienenee, kun eurojärjestelmä pysäyttää erääntyvien omaisuuserien pääomamaksujen uudelleensijoitukset.

Tämä strateginen muutos merkitsee siirtymistä kohti rahatalouden vakauden säilyttämistä samalla kun aikaisempaa elvyttävää politiikkaa käännetään asteittain.

EKP on myös lopettanut Pandemic Emergency Purchase Program (PEPP) -pääomamaksujen uudelleensijoittamisen, ja salkun keskimääräinen vähennys on 7,5 miljardia euroa kuukaudessa.

PEPP:n mukaisten uudelleensijoitusten odotetaan valmistuvan vuoden 2024 loppuun mennessä, mikä kuvastaa siirtymistä normalisoituneempaan rahapolitiikkaan.

EKP seuraa tiiviisti kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO) takaisinmaksuja.

Tämä tarkastelu on ratkaisevan tärkeä arvioitaessa likviditeetin vaikutusta euroalueen pankkeihin ja yleiseen talouden terveyteen, ja se osoittaa EKP:n ennakoivan lähestymistavan rahoitusjärjestelmän hallintaan.

EKP:n neuvosto on edelleen sitoutunut käyttämään kaikkia toimenpiteitä inflaatiotavoitteiden saavuttamiseksi ja tukemaan samalla euroalueen talouden elpymistä.

Lagarde ja de Guindos poliittisista päätöksistä

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde ja varapuheenjohtaja Luis de Guindos ilmoittivat 25 peruspisteen koronlaskusta ja korostivat, että päätös perustui tarkistettuun arvioon inflaationäkymistä ja rahapolitiikan tehokkuudesta.

Lagarde totesi,

Lagarde huomautti, että vaikka kokonaisinflaation ennustetaan olevan keskimäärin 2,5 prosenttia vuonna 2024, 2,2 prosenttia vuonna 2025 ja 1,9 prosenttia vuonna 2026, perusinflaation odotetaan laskevan vuoden 2024 2,9 prosentista 2,0 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä.

Huolimatta aiemmasta energian hintojen laskusta johtuvasta inflaation tilapäisestä kiihtymisestä, palkkojen nousu on edelleen nopeaa, mutta työvoimakustannuspaineet ovat tasaantumassa, jolloin voitot vaimentavat inflaatiovaikutusta.

EKP ennustaa heikkoa 0,8 prosentin talouskasvua vuonna 2024 ja paranee 1,3 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,5 prosenttiin vuonna 2026.

Keskuspankki on edelleen sitoutunut ylläpitämään rajoittavia ohjauskorkoja tarpeen mukaan saavuttaakseen 2 prosentin keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitteensa käyttämällä tietoihin perustuvaa lähestymistapaa rahapoliittisten rajoitusten optimaalisen tason ja keston määrittämiseen.