Onko Saksan talous tuhoon tuomittu vai voivatko rakenneuudistukset elvyttää kasvua?

Saksa, Euroopan suurin talous, kamppailee edelleen rakenteellisten haasteiden kanssa, kun se valmistautuu toista peräkkäistä supistumisvuotta.

Talousennusteet vuodelle 2024 ennakoivat nyt 0,2 prosentin bruttokansantuotteen (BKT) supistumisen vuoden 2023 0,3 prosentin pudotuksen jälkeen.

Tämä on ensimmäinen peräkkäinen taantuma sitten Itä- ja Länsi-Saksan yhdistymisen vuonna 1990.

Talouden taantumaa pahentavat rakenteelliset ongelmat, kuten vaikeuksissa oleva valmistussektori, lisääntyvä kilpailu Kiinan taholta ja ratkaisemattomat energiaongelmat.

Monet kyseenalaistavat nyt, ovatko nämä ongelmat väliaikaisia vai syvään juurtuneita.

Globaalin voimalaitoksen taantuminen

Saksan nykyiset taloudelliset kamppailut ovat kestäneet pitkään.

Teollisuussektori, joka on perinteisesti ollut Saksan talouden selkäranka, on kärsinyt erityisen voimakkaasti.

Manufacturing Purchasing Managers' Index (PMI) putosi 40,6:een syyskuussa 2024, mikä merkitsee sen 27. peräkkäistä supistumiskuukautta.

Tämä on maailman toiseksi alhaisin lukema vain Myanmarin jälkeen, mikä viittaa teollisuuden toiminnan vakavaan laskuun.

Pudotus johtuu suurelta osin vientitilausten pitkittyneestä lamasta, joka on ollut ennennäkemätön viime vuosikymmeninä.

Kilpailu Kiinasta on noussut merkittäväksi tekijäksi, joka vaikuttaa avainaloihin, kuten auto- ja konepajateollisuuteen.

Tämä "Kiinan shokina" tunnettu haaste on vaikeuttanut saksalaisten valmistajien kilpailua, varsinkin kun Kiina hallitsee edelleen sähköajoneuvojen (EV) ja teollisuuskoneiden markkinoita.

Kun autonvalmistajat, kuten Volkswagen, varoittavat mahdollisista tehtaiden sulkemisista ja Teslan Euroopan tehdas näkee myymättä jääneen varaston, autoteollisuuden haasteet heijastavat laajempia ongelmia koko teollisuuspohjan alueella.

Näiden vaikeuksien lisäksi Saksan energiakriisiä on pahentanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka häiritsi kaasutoimituksia ja nosti energian hintoja.

Vaikka inflaatio on hidastunut viime kuukausina – pudonnut 1,6 prosenttiin syyskuussa 2024 – energiakustannukset ovat edelleen huolenaihe sekä kotitalouksille että teollisuudelle, mikä heikentää voimakkaasti maan kilpailukykyä.

Riittääkö hallituksen väliintulo elpymisen käynnistämiseen?

Vastatakseen näihin haasteisiin Saksan hallitus on talousministeri Robert Habeckin johdolla ottanut käyttöön joukon toimenpiteitä talouden vakauttamiseksi.

Näihin kuuluu kasvupaketti, joka koostuu 49 uudistuksesta, joiden tarkoituksena on edistää yksityisiä ja julkisia investointeja, parantaa tuottavuutta ja käsitellä pitkäaikaisia rakenteellisia ongelmia.

Paketti keskittyy byrokratian vähentämiseen, uusiutuvan energian laajentamiseen ja verohelpotukseen kuluttajien kulutuksen kannustamiseksi.

Hallitus myös tarkistaa inflaatioennustettaan ja odottaa inflaatiovauhdin laskevan 2,2 prosenttiin vuonna 2024, kun se vuonna 2023 oli 5,9 prosenttia.

Vuoteen 2026 mennessä inflaation odotetaan vakiintuvan 1,9 prosenttiin. Laskevan inflaation sekä nousevien palkkojen ja veronalennusten nähdään olevan avaintekijä yksityisen kulutuksen elvyttämisessä ja talouskasvun vauhdittamisessa tulevina vuosina.

Hallinto arvioi paluuta vaatimattomaan kasvuun 1,1 % vuonna 2025 ja 1,6 % vuonna 2026.

Näiden toimenpiteiden onnistuminen riippuu kuitenkin niiden oikea-aikaisesta ja tehokkaasta täytäntöönpanosta.

Habeck on korostanut, että täysi tuki molemmilta parlamenttihuoneilta, myös opposition hallitsemalta Bundesratilta, tarvitaan uudistusten voimaantuloon.

Jos nämä aloitteet onnistuvat, ne voivat luoda pohjan paremmalle taloudelliselle suorituskyvylle ja korkeammalle työllisyydelle.

Silti skeptisyys säilyy, ja jotkut taloustieteilijät ja teollisuusjohtajat väittävät, että toimenpiteet eivät riitä ratkaisemaan syvälle juurtuneita taloutta painavia ongelmia.

Ehkä Saksan ongelmat ovat syvälle juurtuneet

Saksan taloudelliset haasteet ulottuvat lyhyen aikavälin suhdannelaskuista pidemmälle; ne ovat syvästi rakenteellisia.

Maan riippuvuutta perinteisistä teollisuudenaloista, kuten autoteollisuudesta ja kemikaalien tuotannosta, testataan nopeiden teknologisten ja geopoliittisten muutosten aikakaudella.

Hiilestä poistaminen, digitalisaatio ja väestörakenteen muutokset ovat kiireellisiä huolenaiheita, joihin on puututtava, jos Saksa haluaa saada takaisin kilpailuetunsa.

Energiakriisi on vauhdittanut hiilidioksidipäästöjen vähentämispyrkimyksiä, kun uusiutuvaa energiaa on pyritty vähentämään riippuvuuden fossiilisista polttoaineista.

Tämä siirtymä ei kuitenkaan ole ollut sujuvaa, sillä yritysten energiakustannukset ovat edelleen huomattavasti korkeammat kuin muissa teollisuusmaissa.

DIHK:n toimialan lobbauksen mukaan saksalaiset yritykset maksavat sähköstä neljä kertaa enemmän veroineen ja maksuineen verrattuna ulkomaisiin kilpailijoihin, mikä heikentää niiden maailmanlaajuista kilpailukykyä.

Digitalisaatio on myös edelleen haaste.

Huolimatta Saksan maineesta teknisenä huippuosaamisena, maa on jäänyt jälkeen edistyneiden digitaalisten teknologioiden käyttöönotossa erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Tämä digitaalinen kuilu nähdään esteenä tuottavuuden lisäämiselle ja tulevan kasvun kannalta olennaisten toimialojen modernisoimiselle.

Demografiset tekijät vaikeuttavat tilannetta entisestään.

Väestön ikääntyminen ja pula ammattitaitoisesta työvoimasta uhkaavat työmarkkinoiden pitkän aikavälin kestävyyttä.

Kun työelämään tulee vähemmän nuoria, yrityksillä on vaikeuksia täyttää työpaikkoja, erityisesti erittäin teknisillä aloilla, kuten tekniikan ja tietotekniikan aloilla.

Etsivätkö yritykset irtautumisstrategiaa?

Samaan aikaan kun Saksa kamppailee kotimaisten haasteiden kanssa, monet yritykset etsivät yhä enemmän kasvumahdollisuuksia ulkomailta tai ovat tulossa ulkomaisten yritysostojen kohteiksi.

Deutsche Bahnin logistiikkatytäryhtiö Schenkerin äskettäinen 14 miljardin euron myynti tanskalaiselle DSV:lle kuvaa tätä kehitystä.

Lisäksi Commerzbank, maan toiseksi suurin yksityinen lainanantaja, nähdään mahdollisena ostokohteena, ja italialainen pankkijätti UniCredit nostaa osuutensa 21 prosenttiin.

Myös kemianjätti BASF jatkaa kansainvälistä laajentumista investoimalla 10 miljardia euroa uuteen tehtaaseen Kiinassa, mikä merkitsee siirtymistä paremman kasvupotentiaalin markkinoille.

Nämä strategiset liikkeet korostavat yritysten vaikeuksia kotimarkkinoilla ja saksalaisten yritysten tarvetta monipuolistua pysyäkseen kilpailukykyisinä.

Epävarma tie eteenpäin

Saksan talouden tulevaisuus on edelleen epävarma, ja useat keskeiset tekijät määräävät, pystyykö maa elpymään.

Hallituksen kasvuennusteet vuosille 2025 ja 2026 tarjoavat jonkin verran optimismia, mutta tavoitteiden saavuttaminen riippuu rakenneuudistusten onnistumisesta ja globaalin talousympäristön vakauttamisesta.

Saksan talouden elpyminen on todennäköisesti hidasta ja epätasaista, ja yksityisellä kulutuksella, jota vauhdittavat hidastunut inflaatio ja palkkojen nousu, on ratkaiseva rooli.

Silti tarvitaan syvempiä uudistuksia maan talouden pysähtymisen perimmäisiin syihin puuttumiseksi. Ilman energiakustannuksia, digitalisaatiota ja työvoimapulaa Saksa uhkaa jäädä muita kehittyneitä talouksia enemmän jälkeen.

Vaikka rakenteelliset ongelmat ovat ilmeisiä, ne tarjoavat myös maalle mahdollisuuden pohtia kasvustrategiaansa, modernisoida toimialoja ja omaksua innovaatioita.

Kun hallitus työskentelee uudistusten toteuttamiseksi, tulevat vuodet ovat ratkaisevia määritettäessä, voiko Saksa saada takaisin asemansa Euroopan taloudellisena voimatekijänä vai jatkaa kamppailua pysähtyneisyyden kanssa.