Mitä Yhdysvaltain vaalit voisivat merkitä Euroopan hauraalle taloudelle

Yhdysvaltain vuoden 2024 presidentinvaalien lähestyessä yksi kriittinen aihe, jota usein ei tutkita, on sen mahdollinen vaikutus Yhdysvaltojen ulkopuolisiin alueisiin, erityisesti Eurooppaan.

Kun varapresidentti Kamala Harris ja entinen presidentti Donald Trump ovat mukana kilpailussa, panokset Euroopan taloudelle ovat korkeat.

Vaalitulos voi johtaa dramaattisesti erilaisiin skenaarioihin, mikä saattaa horjuttaa kauppaa, puolustusmenoja ja talousuudistuksia koko mantereella.

Voiko kauppasota syttyä?

Kauppa on ensisijainen huolenaihe eurooppalaisille yrityksille ja poliittisille päättäjille heidän seuraaessaan Yhdysvaltain vaaleja.

Toinen Trumpin toimikausi toisi todennäköisesti enemmän protektionistista politiikkaa, mukaan lukien 10-20 prosentin tullit kaikkeen tuontiin, mikä vaikuttaisi suoraan Eurooppaan.

Ensimmäisellä kaudellaan Trump määräsi tulleja useille eurooppalaisille tuotteille, mukaan lukien espanjalaisille oliiveille, mikä johti 70 prosentin laskuun Yhdysvaltoihin suuntautuvassa viennissä.

Uusien kauppasotien riski mahdollisen Trump 2.0 -hallinnon aikana on merkittävä, ja eurooppalaiset yritykset varautuvat laskuun.

Päinvastoin, Harrisin presidenttikausi säilyttäisi todennäköisesti presidentti Joe Bidenin luoman status quon, mikä ei myöskään ole ollut erityisen suotuisa vapaalle kaupalle.

Vaikka Harrisin ei odoteta kumoavan Trumpin asettamia tulleja, hän todennäköisesti välttyisi eskalaatiolta, jota Trumpin voitto saattaa aiheuttaa.

Sen sijaan hän luultavasti jatkaisi Bidenin keskittymistä amerikkalaisiin työpaikkoihin, ja sitä ohjaavat politiikat, kuten Inflation Reduction Act (IRA), joka on jo herättänyt huolta Euroopassa sen vaikutuksista EU:n kilpailukykyyn.

Euroopalle, jossa puolet alueen taloudellisesta tuotannosta on sidottu kauppaan, tämä on merkittävä kysymys.

EU on erittäin riippuvainen viennistä, erityisesti sellaisilla aloilla kuin autoteollisuus ja koneteollisuus, jotka tuntuvat ensimmäisenä Yhdysvaltojen uusien tullien vaikutuksesta.

Goldman Sachs arvioi, että Trumpin ehdottamat tullit voivat vähentää euroalueen BKT:n kasvua yhdellä prosenttiyksiköllä, mikä on suuri isku jo ennestään vaikeuksissa olevalle taloudelle.

Onko Euroopalla varaa Trumpin presidentiksi?

Nato ja puolustusmenot ovat myös keskeisiä kysymyksiä Yhdysvaltain vaaleissa, mutta Eurooppa häviää eniten.

Trump on toistuvasti arvostellut eurooppalaisia Naton jäseniä siitä, että ne eivät ole saavuttaneet sotilasmenojen kahden prosentin BKT:n tavoitetta, ja on vihjannut vähentävänsä Yhdysvaltain sotilaallista tukea, jos ne eivät lisäänny.

Sitä vastoin Harrisin odotetaan säilyttävän Bidenin lähestymistavan, joka on rohkaissut Eurooppaa lisäämään puolustusbudjetteja, mutta asteittain.

Trumpin toinen kausi voi pakottaa Euroopan maat kiihdyttämään puolustusmenoja paljon suunniteltua nopeammin, varsinkin jos hän vetää pois Yhdysvaltojen tuen Ukrainalle.

Euroopan hallitukset, jotka jo kamppailevat pandemian jälkeisistä toipumistoimista johtuvien korkeiden velkatasojen kanssa, joutuisivat vaikeiden valintojen eteen lisättyjen sotilaallisten sitoumusten rahoittamiseksi.

UBS:n analyytikot varoittavat, että vaikka Harrisin presidenttikausi saattaa antaa Euroopalle enemmän aikaa sopeutua, Trumpin presidenttikausi nopeuttaisi merkittävästi puolustusmenojen lisäämisen aikataulua.

Trumpin mahdollisuudet vähentää Yhdysvaltojen osallistumista Natoon ja Ukrainaan voivat jättää Euroopan haavoittuvaiseksi ja pakottaa valtiot ottamaan enemmän vastuuta puolustuksestaan.

Euroopan johtajat ovat aloittaneet keskustelut strategisesta autonomiasta, mutta ilman USA:n tukea maanosan turvallisuus vaarantuisi ja kansakuntien olisi pakko ohjata resursseja puolustukseen muiden kriittisten investointien kustannuksella.

Entä Kiina?

Vaikka ehdokkaiden suhtautuminen Eurooppaan eroaa huomattavasti, sekä Harrisilla että Trumpilla on tiukka kanta Kiinaan.

Yhdysvalloissa vallitsee molempien puolueiden yksimielisyys siitä, että Kiina näkee Kiinan strategisena kilpailijana, ja molemmat ehdokkaat jatkavat todennäköisesti ponnisteluja Kiinan vaikutusvallan hillitsemiseksi erityisesti teknologian ja kaupan alalla.

Tämä on hankala tilanne Euroopalle, joka on yrittänyt ylläpitää vahvoja kauppasuhteita sekä Yhdysvaltojen että Kiinan kanssa.

Yrityksille, kuten ASML, hollantilainen puolijohdevalmistuslaitteiden toimittaja, tilanne aiheuttaa jo päänsärkyä.

USA:n painostuksesta ASML on kohdannut tärkeimpien tuotteiden vientikieltoja Kiinaan.

Tämän paineen odotetaan jatkuvan vaalien tuloksesta riippumatta. Kuten Zach Meyers Centre for European Reformista huomauttaa, Euroopan voi pian joutua valitsemaan joko Yhdysvaltojen politiikan mukaiseksi vai uusien kaupparajoitusten ottaminen riskiksi Kiinan kanssa.

Koska puolet Euroopan taloustuotannosta liittyy kauppaan, alue on erittäin alttiina maailmanlaajuisen kaupan häiriöille.

Yhdysvaltain vaalit herättävät kysymyksen siitä, voiko Eurooppa jatkossakin hyötyä Yhdysvaltojen talouskasvusta säilyttäen samalla suhteet Kiinaan vai joutuuko se valitsemaan puolet yhä polarisoituvassa maailmantaloudessa.

Tariffit vs. tuet: kumpi on pahempaa Euroopalle?

Eurooppalaisten valmistajien huolenaihe ulottuu tariffien ulkopuolelle.

Kasvava huoli siitä, miten Yhdysvaltain vaalit muokkaavat kotimaista teollisuuspolitiikkaa, erityisesti mitä tulee vihreän energian tukien tulevaisuuteen.

Trump on vihjannut luopuvansa Bidenin IRA-tuesta vihreälle energialle, mikä saattaa aiheuttaa epävarmuutta Yhdysvalloissa toimiville eurooppalaisille yrityksille.

Vaikka IRA:ta on kritisoitu Euroopassa epäreilun kilpailun edistämisestä erityisesti vihreän energian alalla, se on myös luonut mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille, joilla on jalansija Yhdysvaltain markkinoilla.

Jos Harris voittaa, nämä mahdollisuudet todennäköisesti jatkuvat, vaikkakin samoissa kilpailupaineissa.

Yritysten kannalta todellinen riski piilee Trumpin ennakoimattomuudessa, mikä voi johtaa äkillisiin politiikan käänteisiin ja mahdolliseen iskuun transatlanttisiin sijoituksiin.

Voisiko nämä vaalit olla herätys?

Näiden huolenaiheiden keskellä jotkut eurooppalaiset analyytikot väittävät, että Yhdysvaltain vaalit voisivat toimia herätyksenä EU:lle toteuttamaan kauan odotettuja uudistuksia.

Euroopan keskuspankin (EKP) entinen pääjohtaja Mario Draghi on korostanut, että Euroopan on elvytettävä talouttaan ja parannettava kilpailukykyään sen vuoksi, että sen taloudellinen koko supistuu Yhdysvaltoihin verrattuna.

Erityisesti Trumpin mahdollisen presidenttikauden asettamat haasteet voivat olla katalysaattori, joka lopulta pakottaa Euroopan puuttumaan sisäisiin heikkouksiinsa.

Eurooppa-myönteiset optimistit ehdottavat, että kireämpi transatlanttinen suhde voisi saada alueen toteuttamaan syvällisiä rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat välttämättömiä kilpaillakseen globaalilla näyttämöllä.

Sijoittajat saattavat kokea, että Yhdysvaltain vaalit lisäävät uuden epävarmuuden kerroksen jo ennestään hauraan Euroopan talouteen.

Riskit ovat selvät: Trumpin toinen presidenttikausi voi laukaista kauppasotia, lisätä puolustuskustannuksia ja syventää geopoliittista epävakautta.

Vaikka Harrisin puheenjohtajakausi saattaa olla vähemmän epävakaa, se aiheuttaisi silti haasteita erityisesti teollisuuspolitiikan ja puolustusmenojen osalta.

Riippumatta siitä, kuka voittaa, lopputulos muokkaa transatlanttisten suhteiden tulevaisuutta ja alueen taloudellista menestystä tulevina vuosina.

Trumpin voitto voi johtaa tullien nousuun ja kauppasotiin, mikä viime kädessä vahingoittaa Euroopan vientiä.