Ranskan hallituskriisi: varoitus rahoitusvakaudesta

Ranska on poliittisen ja taloudellisen kriisin partaalla, ja pääministeri Michel Barnierin vähemmistöhallitus uhkaa romahtaa.

Tuleva epäluottamusäänestys ja kiistanalaiset budjettineuvottelut ovat järkyttäneet markkinoita ja nostaneet Ranskan lainakustannukset tasolle, joka on verrattavissa kriisin koetteleman Kreikan tasolle.

Tämä poliittinen ahdistus yhdistettynä Ranskan kasvavaan velkaantumiseen on asettanut maan taloudellisen kehityksen mikroskoopin alle.

Mitä Ranskan hallituksessa tapahtuu?

Pääministeri Michel Barnier kohtaa lisääntyviä paineita hyväksyä vuoden 2025 budjetti, jonka tarkoituksena on vähentää Ranskan alijäämää.

Budjetissa ehdotetaan 60 miljardin euron veronkorotuksia ja menoleikkauksia alijäämän nostamiseksi 6 prosentista 5 prosenttiin suhteessa BKT:hen ensi vuonna.

Sekä äärivasemmiston että äärioikeiston oppositiopuolueet ovat kuitenkin vastustaneet näitä toimenpiteitä ja syyttäneet hallitusta niiden prioriteettien huomiotta jättämisestä.

Marine Le Penin äärioikeistolainen kansallinen mielenosoitus on vaatinut lisää myönnytyksiä.

Vaikka Barnier on jo luopunut suunnitellusta sähköveron korotuksesta, National Rally ajaa eläkkeiden korotuksia, tiukempia maahanmuuttopolitiikkaa ja lääkekorvausten säilyttämistä.

Le Pen on varoittanut, että jos näitä vaatimuksia ei täytetä, hänen puolueensa tukee epäluottamusäänestystä jo ensi viikolla.

Miten budjetti vaikuttaa Ranskan lainakustannuksiin?

Ranskan lainakulut ovat nousseet jyrkästi viime kuukausina.

Ranskan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen tuotto on noussut 3 prosenttiin, mikä vastaa ensimmäistä kertaa Kreikan lainakustannuksia.

Tämä on muuttanut täysin sijoittajien käsitystä Ranskan luottokelpoisuudesta. Euroalueen velkakriisin aikana vuonna 2012 Ranskan tuotot olivat 37 prosenttiyksikköä alhaisemmat kuin Kreikan.

Ero Ranskan ja Saksan 10 vuoden joukkolainojen tuottojen välillä, joka on keskeinen riskiindikaattori, on kasvanut 82 peruspisteeseen verrattuna alle 50 peruspisteeseen ennen kuin presidentti Emmanuel Macron julisti ennenaikaiset vaalit kesäkuussa.

Tämä ero heijastaa sijoittajien huolta Ranskan poliittisesta epävakaudesta ja sen kasvavasta velkasuhteesta BKT:hen, joka on tällä hetkellä 112 % ja nousee.

Samaan aikaan entiset kriisimaat, kuten Kreikka, Portugali ja Espanja, ovat edistyneet merkittävästi velkataakan vähentämisessä.

Kreikan velka suhteessa BKT:hen on pudonnut pandemian aikaisesta yli 200 prosentista nykyiseen noin 160 prosenttiin, ja sen ennustetaan laskevan. Ranska sen sijaan kohtaa kasvavia finanssipoliittisia haasteita.

Miksi Ranskan hallitus kamppailee hallitakseen?

Kesä-heinäkuun parlamenttivaaleissa Ranskassa oli riippuvainen parlamentti, joka jakautui kolmeen suureen ryhmittymään: vasemmistolainen Uusi kansanrintama, Macronin keskustalaiset ja Le Penin kansalliskokous.

Kukaan ei saavuttanut suoraa enemmistöä.

Macron nimitti Barnierin pääministeriksi luottaen National Rallyn ehdolliseen tukeen lainsäädännön hyväksymisessä.

Le Pen on kuitenkin yhä enemmän etääntynyt hallituksesta. Vaikka hänen puolueensa tarjosi alun perin hiljaista tukea, hän on nyt asettanut useita "punaisia linjoja", jotka on noudatettava epäluottamusäänestyksen välttämiseksi.

Näitä ovat muun muassa ehdotettujen sosiaaliturvaleikkausten luopuminen ja tiukemman rikollisuuden ja maahanmuuton politiikan tarjoaminen.

Barnier on varoittanut, että hallituksen kaatuminen voi johtaa taloudelliseen myllerrykseen.

Valtiovarainministeri Antoine Armand toisti nämä huolet ja vertasi mahdollista laskeumaa "lentokoneen pysähtymiseen korkeudessa".

Mitkä ovat markkinavaikutukset?

Poliittinen epävarmuus on käynnistänyt Ranskan omaisuuserien myynnin.

Sijoittajat pelkäävät, että epäluottamusäänestys saattaisi suistaa finanssiuudistukset ja viivästyttää tärkeitä toimia alijäämän pienentämiseksi.

Ranskan joukkolainojen tuotot ovat nousseet, ja markkinoiden volatiliteetti on edelleen korkea.

Marraskuun loppua kohti kuitenkin nähtiin jonkin verran vakautumista, kun Ranskan ja Saksan joukkolainojen tuottoero kaventui neljällä peruspisteellä, mikä on suurin lasku heinäkuun jälkeen.

Myös Ranskan pankkiosakkeet nousivat hieman, kun Société Générale nousi 1,8 % ja BNP Paribas 0,9 %.

Silti analyytikot varoittavat, että tämä lievä elpyminen ei kumoa laajempaa sijoittajien luottamuksen laskua.

Barnierilla on edessään jakautunut parlamentti ja kasvavat kansallisen rallin vaatimukset, joten markkinat ovat edelleen varovaisia pitkittyneen epävakauden suhteen.

Mitä tapahtuu, jos hallitus kaatuu?

Jos hallitus kaatuu, Ranskaa ei kohtaa sulkeminen kuten Yhdysvalloissa.

Tämä johtuu perustuslain määräyksistä, jotka mahdollistavat väliaikaisen veronkannon ja asetuksella tapahtuvan kulutuksen.

Poliittinen epävarmuus voi kuitenkin viivyttää kriittisiä uudistuksia ja heikentää Ranskan asemaa euroalueella.

Barnierin hallinto jatkaisi varamiehenä, mutta Macronin olisi nimitettävä uusi pääministeri selviytyäkseen murtuneesta parlamentista.

Tämä prosessi voi edelleen heikentää markkinoiden luottamusta ja nostaa lainakustannuksia.

Myös Euroopan unioni on ilmaissut huolensa. Euroopan komissio seuraa tiiviisti Ranskan julkisen talouden kehitystä ja vaatii jäsenmaita pitämään alijäämän alle 3 prosentissa suhteessa BKT:hen.

Näiden sääntöjen noudattamatta jättäminen voi muodostaa vaarallisen ennakkotapauksen euroalueelle.

Miksi tällä on merkitystä euroalueelle?

Ranska on euroalueen toiseksi suurin talous, ja sen julkisen talouden terveydellä on merkittäviä vaikutuksia alueelliseen vakauteen.

Vuoden 2012 velkakriisin aikana Kreikan ja Portugalin kaltaiset maat joutuivat vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin, mikä uhkasi euron elinkelpoisuutta.

Vaikka Euroopan keskuspankki puuttui silloin ostamalla joukkovelkakirjoja, vastaavaa tukea ei enää taata.

Ranskan lainakustannusten nousu saattaa heijastua läpi euroalueen, mikä lisää muiden jäsenmaiden rahoituskustannuksia.

Sijoittajat voivat myös kyseenalaistaa EU:n finanssipolitiikan uskottavuuden, jos ydintalous Ranska jatkaa alijäämärajojen ylittämistä ilman seurauksia.

Mitä Ranskalle seuraavaksi?

Barnierin seuraava suuri testi on sosiaaliturvan budjettiäänestys maanantaina 2. joulukuuta.

Jos hallitus vetoaa perustuslain artiklaan 49.3 ohittaakseen parlamentin, oppositiopuolueet jättävät todennäköisesti epäluottamuslauseen.

Nähtäväksi jää, osuuko Le Penin kansallinen mielenosoitus vasemmistoon kaataakseen hallituksen.

Kun markkinat seuraavat tarkasti, panokset ovat korkealla. Hallituksen romahdus syventäisi Ranskan finanssipoliittisia haasteita ja uhkaisi lisää taloudellista epävakautta.

Alkava kriisi on myös muistutus politiikan ja talouden herkästä suhteesta euroalueella.