Miksi Etelä-Korean presidenttiä Yoon Suk Yeolia uhkaa virkasyyte?

Miksi Etelä-Korean presidenttiä Yoon Suk Yeolia uhkaa virkasyyte?
Srinibas Rout
05.12.2024, 09:10 AP.
  • Presidentti on virkasyytteen partaalla sen jälkeen, kun hänen kiistanalainen päätös ottaa käyttöön lyhytaikainen sotatila.
  • Kansalaiset, lainsäätäjät ja ammattiliitot pitivät toimenpidettä perustuslain vastaisena ja autoritaarisena.
  • Tämän kriisin seuraukset ovat jo ravistaneet Yoonin hallintoa.

Etelä-Korean presidtti Yoon Suk Yeol on syytte partaalla päätettyään kiistanalaisesta päätöksestään ottaa käyttöön lyhytaikain sotatila, mikä merkitsee keskeistä hetkeä maan poliittisessa historiassa.

Toimpide on herättänyt laajaa tuomitsemista, käynnistänyt joukkomielosoituksia ja syöstänyt kansakunnan poliittise myllerrykse.

Kriisi alkoi, kun Yoon julisti myöhäisillan televisiopuheessaan sotatilan simmäistä kertaa lähes 50 vuote.

Hän väitti, että oli välttämätöntä "suojella perustuslaillista järjestystä", syyttä oppositiopuolueita hallinnon heiktämisestä ja myötätuntoisuudesta Pohjois-Koreaa kohtaan.

Sotatilaasetuks mukaan kaikki poliittin toiminta ja mielosoitukset kiellettiin, kansalliskokouks toiminta keskeytettiin ja tiedotusvälineet saatettiin tiukkaan hallintaan.

Myös lakkoilevat lääkärit määrättiin palaamaan töihin 48 tunnin sisällä.

Sotatilan julistus herätti välitöntä vastareaktiota.

Kansalaiset, lainsäätäjät ja ammattiliitot pitivät toimpidettä perustuslain vastaisa ja autoritaarisa.

Parlamtin jäset ryntäsivät kokoontumaan hätäistuntoon, jossa he hyväksyivät päätöslauselman, jossa vaadittiin välitöntä poikkeustilan kumoamista.

Seuraavana päivänä Yoon peruutti julistuks vetoamalla parlamtin päätökse, mutta kritisoi oppositiopuolueita syytte ja lainsäädäntätaktiikkoj käytöstä hän hallintonsa halvaannuttamiseksi.

Vastauksa näihin tapahtumiin Korean demokraattin puolue (DPK), jolla on emmistö parlamtissa, jätti virkasyytte Yoonia vastaan.

DPK kutsui sotatilajulistusta "perustuslain vastaiseksi ja laittomaksi" ja väitti, että se loukkasi vakavasti presidtin velvollisuuksia.

Virkasyytte asettamisesta on määrä äänestää täysistunnossa, jossa DPK ja s liittolaiset, joilla on 192 paikasta 300 parlamtissa, tarvitsevat vain kahdeksan ääntä lisää saavuttaakse virkasyytteese vaadittavan kahd kolmasosan emmistön.

Jos parlamtti hyväksyy esityks, asia viedään Etelä-Korean perustuslakituomioistuime.

Tuomioistuimella on 180 päivää aikaa päättää, pitääkö virkasyyte voimassa.

Tänä aikana Yoonin presidtin valtuudet jäädytetään, ja virkaatekevä johtaja ottaa tehtävän.

Jos tuomioistuin hyväksyy syytte, Yoon erotetaan virastaan, mikä käynnistää uudet presidtinvaalit.

Jos Yoon eroaa n tuomioistuim päätöstä, virkasyyteprosessi mitätöidään.

Tämän kriisin seuraukset ovat jo ravistaneet Yoonin hallintoa.

Hän kansliapäällikkönsä, vanhemmat sihteerit ja puolustusministeri Kim Yong-hyun ovat jättäneet eronsa.

Samaan aikaan Yoon's People Power Party kokoontuu estämään virkasyytealoitte väittä, että hän toimintansa olivat perustuslain mukaisia ​​ja tarpeellisia hallituks vakauttamiseksi.