Miksi IMF näkee Euroopan pysähtyneisyysriskin

Kansainvälinen valuuttarahasto varoittaa, että Eurooppa on luisumassa pysähtyneisyyteen ilman massiivisia ponnisteluja suunnan kääntämiseksi.

Kasvavat geopoliittiset riskit, hidas kasvu ja heikot investoinnit ovat suurimmat Eurooppaa vaivaavat riskit.

Euroopan BKT:n hidastuminen

Washingtonissa toimiva instituutio viittasi kauppajännitteisiin ja heikkoon kysyntään talouden vauhdin ensisijaisina estäjinä, ja riskit ovat voimakkaasti kallistuneet kohti alaspäin suuntautuvaa skenaariota.

Vaikka euroalueen työttömyysaste on ennätyksellisen alhainen ja inflaatio lähestyy tavoitetasoa, sen ennustetaan saavuttavan vaatimattoman, vain 0,8 prosentin kasvuvauhdin vuonna 2025.

Euroalueen BKT kasvoi 0,9 % vuonna 2024.

Euroopan viime vuosien talouskehitys antaa selkeämmän kuvan tästä hidastumisesta.

Maailmanlaajuisen pandemian aiheuttaman jyrkän -6,08 prosentin supistumisen jälkeen vuonna 2020 euroalue koki voimakkaan elpymisen, ja BKT:n kasvu oli 5,2 prosenttia vuonna 2021.

Tätä seurasi 3,5 prosentin kasvu vuonna 2022 ja hidastuminen edelleen 0,4 prosenttiin vuonna 2023.

Vuodelle 2025 ennustettu 0,8 % merkitsee tämän laskevan trendin jatkumista pandemian jälkeisistä elpymishuipuista.

Saksa, Euroopan suurin talous Euroopassa, kasvaa 0,3 prosenttia vuonna 2025. 

Euroopan ongelmat

Kysynnän hidastuminen kaikkialla Euroopassa on monitahoinen asia.

Tähän vaikuttavat muun muassa yritysten korkeiden rahoituskustannusten jatkuva vaikutus, joka vähentää investointeja, ja lisääntynyt talouspoliittinen epävarmuus.

Myös kuluttajien luottamus on osoittanut heikkenemisen merkkejä, mikä viittaa siihen, että varosäästäminen saattaa edelleen hillitä kotitalouksien kulutusta.

Lisäksi geopoliittisten tapahtumien aiheuttama energiakriisi yhdistettynä maailmankaupan dynamiikan muuttumiseen – erityisesti Kiinan kanssa, mikä on johtanut euroalueen tuonnin kasvuun ja viennin vähenemiseen – on vaikuttanut merkittävästi teollisuusaloihin, jotka ovat pääomavaltaisia ja erittäin herkkiä energian hinnoille.

Tuottavuus kasvaa, sisämarkkinat syventyvät

Tuottavuuden elvyttämiseksi IMF on vaatinut "päättäväistä työntöä" kohti pitkään viivästynyttä Euroopan unionin sisämarkkinoiden syventämistä.

Toimielimen analyysi osoittaa, että nykyinen rajat ylittävä hajanaisuus EU:ssa aiheuttaa yrityksille huomattavan taloudellisen taakan, joka vastaa 44 prosentin tullia tavaroille ja huikeat 110 prosentin tullia palveluille.

IMF väittää, että näiden sisäisten aukkojen kurominen umpeen sääntelyn yhdenmukaistamisen, kattavien pääomamarkkinauudistusten ja työvoiman liikkuvuuden lisäämisen avulla voisi mahdollisesti kasvattaa alueen bruttokansantuotetta (BKT) 3 prosenttia seuraavan vuosikymmenen aikana.

Talousnäkymiä vaikeuttavat entisestään kasvavat finanssipoliittiset paineet.

Koska puolustukseen, väestön ikääntymiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät menot nostavat menoja, IMF neuvoo maita, joilla on vahva julkisen talouden rahoitusasema, priorisoimaan investointeja.

Sitä vastoin voimakkaasti velkaantuneita jäsenmaita varoitetaan varautumaan vaikeisiin julkisen talouden vakauttamistoimiin.

Yhteisten tavoitteiden tukemiseksi ja kasvavien kustannusten käsittelemiseksi IMF on kannattanut EU:n kokonaisbudjetin 50 prosentin kasvua.

Vaikka rahasto tunnusti Euroopan pankkijärjestelmän olevan tällä hetkellä "riittävästi pääomitettu ja likvidi", se korosti myös mahdollisia haavoittuvuuksia.

Siinä ennakoidaan, että liiketoimintaympäristö heikkenee eurooppalaisille yrityksille, joilla on merkittäviä riskejä Yhdysvalloille, mikä puolestaan voi rasittaa pankkien taseita.

Säännöllisen "artiklan IV mukaisen kuulemisen" jälkeen IMF varoitti lisäksi, että pankkien ulkopuolisten rahoitusyritysten kasvava vaikutusvalta voi olla uhka alueen laajemmalle rahoitusvakaudelle.