EU ehdottaa vuoden 2040 ilmastotavoitetta ja hiilihyvitysjoustoa

Euroopan komission odotetaan keskiviikkona ehdottavan EU:n ilmastotavoitetta vuodelle 2040.

Ehdotus on ensimmäinen kerta, kun maat saavat käyttää kehitysmaiden hiilihyvityksiä saavuttaakseen rajoitetun osan päästötavoitteestaan.

Ehdotusluonnosta siteerattiin Reutersin raportissa.

Euroopan unionin toimeenpanevan elimen on määrä ehdottaa oikeudellisesti sitovaa tavoitetta: kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentäminen 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Tavoitteet

Tämän aloitteen tavoitteena on pitää EU aikataulussa saavuttaakseen ensisijaisen ilmastotavoitteensa eli nettonollapäästöjen saavuttamisen vuoteen 2050 mennessä.

Euroopan unionin ehdotusluonnos kuitenkin pehmentää joidenkin maiden 90 prosentin päästötavoitetta.

Tämä muutos on seurausta useiden hallitusten, kuten Ranskan, Saksan, Italian, Puolan ja Tšekin tasavallan painostuksesta, mikä on johtanut joustomahdollisuuksien sisällyttämiseen, jotka helpottaisivat tavoitetta.

EU:n aiemmat päästötavoitteet perustuivat yksinomaan kotimaisiin leikkauksiin.

Vuoden 2040 tavoitteen osalta jopa 3 prosenttiyksikköä voidaan kuitenkin saavuttaa ostamalla hiilihyvityksiä muilta mailta YK:n tukemien markkinoiden kautta.

Tämä lähestymistapa, joka on linjassa Saksan ilmaiseman kannan kanssa, vähentää kotimaisen teollisuuden ponnisteluja.

EU:n lainsäädäntöluonnoksen mukaan päästöhyvitykset otetaan käyttöön asteittain vuodesta 2036 alkaen.

Tässä lainsäädännössä vahvistetaan myös tiukat ja erittäin kattavat kriteerit ja standardit sekä edellytykset näiden hyvitysten alkuperälle, ajoitukselle ja soveltamiselle.

Siinä todettiin, että mailla olisi myös enemmän joustavuutta valita, mitkä talouden alat edistävät eniten vuoden 2040 tavoitetta.

Euroopan paheneva ilmastonmuutos

Eurooppa kokee ilmastonmuutoksen vaikutukset voimakkaammin kuin mikään muu maanosa, ja se lämpenee nopeimmin maailmanlaajuisesti.

EU:n Copernicus-ilmastonmuutospalvelun mukaan Eurooppa lämpenee kaksi kertaa maapallon keskiarvoon verrattuna, mikä tekee siitä nopeimmin lämpenevän maanosan.

Tämä johtaa äärimmäisiin helleaaltoihin, jotka ilmenevät aikaisemmin ja jatkuvat pidempään vuoden aikana.

Viimeaikainen helleaalto on aiheuttanut laajoja maastopaloja ja häiriöitä koko mantereella.

Tästä huolimatta Euroopan aggressiivinen ilmastopolitiikka, jonka tavoitteena on torjua lämpötilan nousua, on johtanut sisäisiin erimielisyyksiin 27-jäsenisen blokin sisällä.

Jotkut Euroopan hallitukset ja lainsäätäjät väittävät, että teollisuudenalat, jotka kamppailevat jo ennestään Yhdysvaltojen tullien ja korkeiden energiakustannusten kanssa, eivät kestä tiukempia päästömääräyksiä.

Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että Euroopan komissio on laatinut ilmasto-ohjelmansa keinoksi parantaa Euroopan kilpailukykyä ja turvallisuutta.

Luonnoksessa sanottiin:

Projektit, jotka eivät tuota toivottuja tuloksia

Kansainväliseen CO2-päästöjen vähentämiseen tähtäävät hankkeet, kuten metsien ennallistaminen Brasiliassa, tuottavat hiilihyvityksiä rahoituksen turvaamiseksi.

Tutkimukset ovat kuitenkin paljastaneet, että jotkut näistä hyvityksistä eivät ole tuottaneet väitettyjä ympäristöhyötyjä.

EU:n ilmastotieteen neuvonantajat ovat vastustaneet ulkomaisten päästöhyvitysten sisällyttämistä vuoden 2040 tavoitteeseen. He väittävät, että varojen kohdentaminen tällaisiin luottoihin heikentäisi investointeja kotimaiseen teollisuuteen.

Vuoden 2040 tavoite edellyttää EU-maiden ja lainsäätäjien neuvotteluja ja hyväksyntää, ja prosessi voi kestää useita vuosia.

EU:lla on kuitenkin paineita toimittaa YK:lle syyskuun puoliväliin mennessä uusi vuoden 2035 ilmastotavoite, joka komission mukaan olisi johdettava vuoden 2040 tavoitteesta.