IEA leikkaa vuoden 2030 vähäpäästöisen vedyn ennusteita neljänneksellä

  • Ennustettu vuoden 2030 vähähiilisten polttoaineiden tuotanto tarkistettiin 49 miljoonasta tonnista 37 miljoonaan tonniin vuodessa.
  • Peruutukset, nousevat kustannukset ja politiikan epävarmuus mainitaan ensisijaisina syinä laskuun.
  • Elektrolyysiprojektien osuus suunnitellun tuotannon kokonaisvähennyksestä on yli 80 prosenttia.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA raportoi perjantaina, että vähäpäästöisten vetyhankkeiden ennustettu kehitys vuoteen 2030 mennessä on vähentynyt lähes neljänneksellä.

Tämä lasku johtuu projektien peruutuksista, kasvavista kustannuspaineista ja politiikkaan liittyvästä epävarmuudesta.

IEA:n Global Hydrogen Review -raportti osoittaa tarkistetun ennusteen vähähiilisten polttoaineiden tuotannosta, jonka odotetaan olevan 37 miljoonaa tonnia vuodessa vuoteen 2030 mennessä.

Tämä merkitsee laskua edellisen vuoden 49 miljoonan arviosta, mikä johtuu rakennuttajien suunnitelmien lykkäämisestä tai peruuttamisesta.

Vähäpäästöisen vedyn väheneminen

Todettiin myös, että todellinen tuotos olisi todennäköisesti pienempi, koska kaikkia ilmoitettuja hankkeita ei olisi saatu päätökseen.

"Potentiaalinen tuotanto laski sekä elektrolyysiä käyttävissä hankkeissa että niissä, joissa käytetään fossiilisia polttoaineita hiilidioksidin talteenotossa ja varastoinnissa (CCUS), vaikka elektrolyysiprojektit aiheuttivat yli 80 prosenttia kokonaispudotuksesta", IEA sanoi raportissaan.

Global Hydrogen Review 2024 -raportin julkaisemisen jälkeen lopullisen investointipäätöksen saaneiden hankkeiden määrä on kasvanut lähes 20 prosenttia.

Nämä hankkeet muodostavat nyt 9 prosenttia vuoteen 2030 mennessä suunnitellusta kokonaishankeputkesta.

Investointien kasvu haasteiden keskellä

Raportti osoitti operatiivisen, rakenteilla olevan tai lopullisen investointipäätöskapasiteetin ennustetun viisinkertaistuvan. Tämän nousun vuoden 2024 tasosta odotetaan ylittävän 4 miljoonaa tonnia vuodessa vuoteen 2030 mennessä.

IEA ilmoitti, että siihen mennessä voitaisiin saavuttaa 6 miljoonaa tonnia lisää, jos hallitukset toteuttavat tehokasta kysyntää luovaa politiikkaa ja nopeuttavat infrastruktuurin kehittämistä.

Suurin este on edelleen kustannuskilpailukyky.

Fossiilipohjaisen ja vähähiilisen vedyn välinen kuilu on viime aikoina kasvanut suosien ensin mainittua maakaasun hinnan laskun vuoksi, kun taas elektrolyysilaitteiden kohonneet hinnat ovat vaikuttaneet negatiivisesti vähähiilisiin aloitteisiin.

Kustannuskilpailukyky ja valmistus

Vuoteen 2030 mennessä IEA odottaa kustannuserojen pienenevän, mikä johtuu teknologiakustannusten vähenemisestä ja kustannustehokkuuden paranemisesta alueilla, joilla uusiutuvien energialähteiden käyttö on vahvasti lisääntynyt ja säädöksiä päivitetään.

Kiina on maailman johtava vetyelektrolyysilaitteiden kehityksessä, ja sillä on 65 prosenttia maailmanlaajuisesta kapasiteetista joko asennettuna tai lopullisen investointipäätöksen yhteydessä ja lähes 60 prosenttia maailmanlaajuisesta elektrolyysilaitteiden valmistuskapasiteetista.

Vähähiilistä vetyä tuotetaan elektrolyysillä, prosessilla, jossa vesi erotetaan vedyksi ja hapeksi käyttämällä sähköä, joka on usein peräisin uusiutuvista energialähteistä.

Maailmanlaajuisesti valmistajiin kohdistuu taloudellisia paineita nousevien kustannusten ja hitaiden käyttöönottomäärien vuoksi. Myös kiinalaiset yritykset voivat kohdata vaikeuksia tulevaisuudessa, sillä niiden nykyinen yli 20 gigawatin vuotuinen tuotantokapasiteetti ylittää nykyisen kysynnän.

IEA:n analyysi osoittaa, että Kiinassa valmistettujen elektrolysaattoreiden asentaminen Kiinan ulkopuolelle ei tarjoa merkittävää kustannusetua muihin valmistajiin verrattuna, kun kuljetuskustannukset ja tariffit otetaan huomioon.

Kaakkois-Aasian markkinat

Kaakkois-Aasian vetymarkkinat kasvavat nopeasti, ja ilmoitetut hankkeet ennustavat noin 430 000 tonnia vähäpäästöistä vedyn tuotantoa vuodessa vuoteen 2030 mennessä, mikä on merkittävä lisäys nykyisestä 3 000 tonnista.

Vuoteen 2030 mennessä ilmoitettujen hankkeiden ennakoidun vähäpäästöisen vedyn tuotannon ennustetaan nousevan 480 kilotonniin vuodessa (ktpa), ja se keskittyy merkittävästi Indonesiaan ja Malesiaan.

Ilmoituksista huolimatta vain 6 % suunnitellusta tuotannosta on päässyt lopulliseen investointipäätökseen, ja merkittävä 60 % on vielä hyvin alkuvaiheessa.