Voiko Iran laukaista shokin Yhdysvaltain velkamarkkinoilla? Wall Street on jännittynyt

Globaali osakemarkkina on jo järkkynyt Lähi-idän sodan kärjistyessä, ja Iranin viimeisimmät varoitukset ovat lisänneet jännitteitä.

Iranin parlamentin puhemies Mohammad Bagher Ghalibaf sanoi, että ”ne rahoituslaitokset, jotka rahoittavat Yhdysvaltain sotilasbudjettia”, tulisi kohdella laillisina kohteina.

Varoitus ei nimenomaisesti mainitse Treasury-lainanomistajia, mutta se on riittävän laaja huolestuttaakseen sijoittajia.

Kehitys saa Yhdysvaltain velkamarkkinat, joita pitkään on pidetty maailman oletusturvasatamana kriiseissä, näyttämään äkisti vähemmän turvallisilta.

Viime viikkoina olemme nähneet selkeän käänteen, kun Treasurit ovat kokeneet myyntipaineita sodan voimistumisen myötä.

Treasury-tuotot haastavat turvasataman roolin

Selkein merkki tästä muutoksesta on 10-vuotisen Treasury-tuoton liike.

Vertailutuotto oli noin 4.05% (2. maaliskuuta), nousi 4.21% (11. maaliskuuta) ja saavutti 4.39% (20. maaliskuuta).

Se on poikkeuksellisen jyrkkä nousu omaisuuserälle, joka normaalisti hyötyy turvasataman kysynnästä geopoliittisten sokkien aikana.

Suurin syyllinen taustalla ovat nousevat öljynhinnat.

Öljynhinnat nousivat jyrkästi Lähi-idän jännitteiden kärjistyessä, ja maaliskuun loppuun mennessä sotaa ei enää pidetty rajattuna alueellisena tapahtumana vaan suorana uhkana globaalille inflaatiolle.

Inflaatio-odotukset ovat myös heijastaneet tätä painetta.

Kymmenvuotisen Treasury-breakeven-korko, markkinoiden tarkasti seurattu mittari tulevalle inflaatiolle, nousi noin 2.37%–2.40% maaliskuun puolivälissä helmikuun lopun 2.25%:sta.

SGH Macro Advisors’ Sassan Ghahramani kertoi Reutersille, että Iran saattaa yrittää ”poltetun maan” taktiikoita, joiden tarkoituksena on vahingoittaa maailman taloutta ja pakottaa sota loppumaan.

”Poltetun maan” taktiikat tarkoittavat kriittisen infrastruktuurin, resurssien tai toimitusjärjestelmien tahallista tuhoamista siten, että maailmantalous ei voi toimia normaalisti.

Velkakierre sodan keskellä

Kysymys osuu erityisen hauraaseen aikaan Yhdysvaltain julkisessa taloudessa.

Valtionvelka oli yli $38.5 trillion tammikuussa, ja CBO:hon liittyvät ennusteet, joita siteerattiin tammikuussa, asettivat nettokorkomenot tilivuodelle 2026 noin $1.039 trillioniksi.

Luku ylittää reilusti kansallisen turvallisuuden menot, ja tässä kohtaa sodan ja velan kertautuvat vaikutukset alkavat ruokkia toisiaan.

Korkeammat öljynhinnat nostavat inflaatio-odotuksia, mikä työntää Treasury-tuottoja ylemmäs, ja korkeammat tuotot tekevät Washingtonin olemassa olevan velan ja uusien sotilaallisten sitoumusten rahoittamisesta kalliimpaa.

Tilikauden 2026 ensimmäinen vuosineljännes tarjosi jo ennakkomaistia.

Nettokorkomaksut olivat yhteensä $270.3 billion lokakuusta joulukuuhun, hieman yli sen $266.9 billion, jonka liittovaltio käytti puolustukseen.

Wall Streetin seuraava testi

Wall Street on levoton, sillä tämä ei noudata normaalia kriisiskenaariota.

Osakkeet ovat jo järkkyneet sodan johdosta, öljy pysyy korkealla ja Treasury-tuotot ovat liikkuneet suuntaan, joka viittaa siihen, että sijoittajat vaativat enemmän riskikorvausta.

Ian Bremmer, Eurasia Groupin presidentti, sanoi Bloomberg Televisionin haastattelussa, että Iranin sota ei ollut vielä ”sisään hinnoiteltu” markkinoille.

Varoitus iskee erityisen kovaa joukkovelkakirjoihin, joissa seuraava shokki ei välttämättä tule maksamattomasta kuponkimaksusta vaan yksinkertaisesta oivalluksesta, että geopoliittiset tapahtumat voivat nyt nostaa Yhdysvaltojen rahoituskustannuksia.