Kertomaton tarina siitä, kuinka rikki Suomen talous on

Suomen talous on kriisissä, josta harva puhuu. Maa on viettänyt kaksi vuotta jumissa pysähtyneisyydessä, eikä viimeisimmät luvut osoita selvää polkua elpymiseen.

Vaikka suuri osa Euroopasta menee eteenpäin, Suomen talous kasvoi tuskin vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä ja on nyt alueen huonoimmin menestyvä talous.

Kasvava työttömyys, heikko kuluttajien luottamus ja kasvava velka viittaavat siihen, että vuosi 2025 ei ehkä tuo helpotusta, jota monet toivovat.

Taantuma, joka ei suostu menemään pois

Suomen Pankin joulukuun 2024 raportin mukaan maan talous supistui 0,5 % vuonna 2024, mikä on toisena peräkkäisenä supistumisvuotena.

Tämä seurasi synkkää vuotta 2023, jolloin BKT laski 1,2 prosenttia, ja sarjaa heikkoja vuosineljänneksiä, jotka ulottuvat vuoden 2022 lopulle.

Maan vientiä, joka on sen tärkein taloudellinen veturi, on vaikuttanut voimakkaasti sen kahden suurimman kauppakumppanin Saksan ja Ruotsin heikko kysyntä.

Globaalit geopoliittiset konfliktit ja toimitusketjun häiriöt ovat rasittaneet maan tärkeimpiä tulonlähteitä.

Vaikka positiivisia merkkejä ilmaantuu, kasvu on edelleen hauras. Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä BKT kasvoi vain 0,1 prosenttia edellisen neljänneksen 0,3 prosentin kasvusta.

Tämä on paljon alle sen, mitä tarvitaan järkevään toipumiseen. Vaikka OP-ryhmä ennustaa 1,7 prosentin kasvua vuodelle 2025, Suomen Pankki on leikannut ennusteensa vain 0,8 prosenttiin varoittamalla kotimaisen kysynnän jatkuvasta heikkoudesta ja työmarkkinoiden heikkenemisestä.

Työttömyys on todellinen ongelma

Suomen talouden suurin punainen lippu on työmarkkinat. Työttömyysaste nousi 8,3 prosenttiin vuonna 2024 ja sen odotetaan nousevan edelleen 8,7 prosenttiin vuonna 2025.

Tämä tarkoittaa, että Suomen työttömyysaste on todennäköisesti euroalueen korkein ensi vuonna.

Ongelma ei ole vain työpaikkojen menetys, vaan työpaikkojen luomisen puute. Yritykset epäröivät investoida, ja rekrytointi on hidastunut vauhtiin.

Rakennusala oli aiemmin maan suurin työllistäjä ja se on kärsinyt erityisen paljon.

Asuntorakentaminen on edelleen historiallisen alhaisella tasolla, ja rakennuttajat epäröivät uusien hankkeiden käynnistämistä joillakin alueilla ylitarjonnan ja toisilla heikon kysynnän vuoksi.

Samaan aikaan viime vuosina työllisyyttä tukeneen julkisen sektorin rekrytoinnin odotetaan pysähtyvän, kun hallitus ajaa verotuksen kiristämistä.

Vuodelle 2025 suunniteltujen työmarkkinauudistusten ja sosiaalietuuksien leikkausten myötä monet taloustieteilijät pelkäävät tilanteen pahenevan ennen kuin se paranee.

Pienituloiset kotitaloudet kokevat näiden muutosten rasituksen, mikä lisää entisestään painetta jo ennestään hauraalle talouteen.

Julkinen velka on menossa väärään suuntaan

Suomen budjettialijäämä kasvaa ja julkinen velka kasvaa hälyttävää vauhtia. Julkisen talouden alijäämä nousi 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2024, ja velan suhteessa BKT:hen odotetaan nousevan 87 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä.

Vaikka osa tästä johtuu tilapäisistä menoista, kuten puolustusinvestoinneista ja laman aikaisista tukitoimista, taustalla on edelleen ongelmia.

Suomen budjettialijäämä on ollut lähes joka vuosi vuodesta 2009 lähtien. Väestön ikääntyessä ja julkisten palveluiden kasvaessa vaatimustaso maan julkisen talouden asema näyttää erittäin riskialtiselta.

Tämän ratkaisemiseksi hallitus toteuttaa massiivisen 9 miljardin euron julkisen talouden sopeutussuunnitelman, joka sisältää menoleikkauksia ja veronkorotuksia.

Vaikka nämä voivat auttaa vakauttamaan velkatasoa pitkällä aikavälillä, ne uhkaavat myös hidastaa talouden elpymistä.

Säästötoimenpiteet voivat heikentää kulutusta ja viivästyttää investointeja, mikä vaikeuttaa Suomen irtautumista hitaan kasvusyklistään.

Asuntomarkkinat kertovat toisenlaista tarinaa

Laajemmista taloudellisista kamppailuista huolimatta Suomen asuntomarkkinat näyttävät elonmerkkejä.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan asuntojen hintojen odotetaan nousevan 1,5 % vuonna 2025 vuoden 2024 jyrkän pudotuksen jälkeen.

Korkojen lasku ja kotitalouksien tulojen asteittainen nousu tekevät asunnon ostamisesta hieman houkuttelevampaa.

Kaikki alueet eivät kuitenkaan hyödy samalla tavalla. Suomen suurimmalla markkina-alueella Helsingin hinnat nousevat vain maltillisesti asuntojen ylitarjonnan vuoksi.

Sen sijaan Espoon, Kauniaisten ja Oulun kaltaisissa kaupungeissa hintojen kasvun odotetaan olevan voimakkaampaa.

Vuokrahinnat ovat myös nousussa, kun PTT ennustaa yksityisten vuokrakustannusten nousevan 1,6 %, kun taas valtion tukemien asuntojen hinnat nousevat entisestään.

Tämä tilanne voi kuitenkin viitata kasvavaan epätasa-arvoon pikemminkin kuin talouden elpymiseen, riippuen siitä, miten asiaa tarkastellaan.

Varakkaammat alueet toipuvat nopeammin, kun taas haavoittuvammat alueet kamppailevat edelleen.

Lisäksi asumiskustannusten nousu saattaa aiheuttaa lisäpaineita alemman tulotason kotitalouksille, jotka jo nyt kärsivät korkeasta työttömyydestä ja alentuneista sosiaalietuuksista.

Onko Suomi matkalla menetettyyn vuosikymmeneen?

Vaikka vuoden 2025 odotetaan tuovan jonkin verran taloudellista helpotusta, suurempi kysymys on, pystyykö Suomi vapautumaan pysähtyneisyydestään.

Maan pitkän aikavälin haasteet, kuten alhainen tuottavuuden kasvu, ikääntyvä työvoima ja yritysten heikot investoinnit, ovat kaikki ratkaisematta.

Toisin kuin jotkin pohjoismaiset naapurit, Suomella on ollut vaikeuksia houkutella ulkomaisia ​​investointeja tai kehittää nopeasti kasvavaa teollisuutta perinteisten toimialojensa ulkopuolelle.

Maan voimakas vientiriippuvuus tekee siitä haavoittuvan ulkoisille häiriöille, kun taas kotimainen kysyntä on edelleen liian heikkoa jatkuvaan elpymiseen.

Suomi tarvitsee aidosti elpyäkseen muutakin kuin alentaa korkoja ja lyhyen aikavälin kysynnän kasvua.

Hallituksen on löydettävä keinoja kannustaa investointeja, parantaa työmarkkinoiden joustavuutta ja tukea innovaatioita.

Tämä on välttämätöntä, sillä Suomi uhkaa siirtyä pitkittyneen hitaan kasvun ja korkean työttömyyden ajanjaksoon, "menetettyyn vuosikymmeneen", joka voi heikentää sen taloutta pysyvästi.