Gazan talouden romahdus selitettynä: miten sota ajoi 2,3 miljoonaa ihmistä köyhyyteen

Gaza on kokenut yhden modernin historian nopeimmista ja vakavimmista talousromahduksista.

YK:n kauppa- ja kehitysviraston (UNCTAD) uudet tiedot osoittavat, että kahden vuoden sota yhdistettynä pitkäaikaisiin rajoituksiin on pyyhkinyt pois vuosikymmenten kehityksen ja ajanut jokaisen Gazassa asuvan köyhyyteen.

Tuhon laajuus on jättänyt alueen ilman toimivaa infrastruktuuria, heikentänyt valtion taloutta ja poistanut lähes kaikki tulonlähteet.

Mitä tapahtui Gazan taloudelle

Gazan talous supistui noin 83 % vuonna 2024, pudoten noin 362 miljoonan dollarin vuosittaiseen BKT:hen.

Kun BKT asukasta kohden on laskenut 161 dollariin vuodessa, taloudellinen toiminta on saavuttanut yhden maailman alhaisimmista tasoista.

UNCTADin mukaan romahdus on ajanut kaikki 2,3 miljoonaa Gazan asukasta köyhyysrajan alle.

Fyysinen tuho on valtava. Huhtikuuhun 2025 mennessä noin 70 % kaikista Gazan rakennuksista oli vaurioitunut. Tähän kuuluvat kodit, koulut, sairaalat, vesijärjestelmät, sähköverkot, tehtaat, tiet ja julkiset rakennukset.

Satelliittipohjaiset yöaikaiset valotiedot osoittavat, että taloudellinen toiminta laski 73 % lokakuun 2023 ja toukokuun 2025 välillä.

Miksi romahdus tapahtui

Kahden vuoden sota on keskeinen syy, mutta se iski jo valmiiksi hauraaseen järjestelmään.

Gazan talous perustui rajalliseen teolliseen toimintaan, pienimuotoiseen valmistukseen ja rajoitettuihin kauppareitteihin.

Kun konflikti eskaloitui, tehtaat suljettiin, toimitusketjut katkesivat, sähkö kävi epäluotettavaksi ja liikkumiskontrollit tiukentuivat entisestään.

Yritykset menettivät pääsyn raaka-aineisiin. Työntekijät eivät päässeet työpaikkoihinsa. Maatilat, työpajat ja varastot tuhoutuivat.

Suuret infrastruktuurijärjestelmät, kuten telekommunikaatio, vesihuolto ja kuljetuskäytävät, lakkasivat toimimasta normaalisti.

Pitkäaikaiset liikkumisen, kaupan ja investointien rajoitukset pahensivat vahinkoja ja rajoittivat nopean toipumisen mahdollisuutta.

Valtion talous heikkeni samaan aikaan.

Julkinen velka nousi 4,2 miljardiin dollariin, kun taas maksamattomat laskut ja rästit nousivat 1,38 miljardiin dollariin.

Tämä heikensi viranomaisten kykyä tarjota palveluita tai tukea varhaista toipumista.

Vaikutus miehitetyllä palestiinalaisalueella

Taloudellinen shokki ulottuu Gazan ulkopuolelle.

Miehitetyllä palestiinalaisalueella BKT on palannut vuoden 2010 tasolle, ja BKT asukasta kohden on laskenut vuoden 2003 tasolle, mikä poistaa yli kahdenkymmenen vuoden kehitysedistyksen.

UNCTAD ennustaa myös ihmisen kehityksen indeksin laskua 0,716:sta 0,643:een.

Tämä kumoaa neljännesvuosisadan mittaiset parannukset terveydenhuollossa, koulutuksessa ja tuloissa.

Länsirantaa ovat myös koskettaneet vähentynyt liikkuminen, heikkenevät taloudelliset mahdollisuudet ja kasvavat paineet yrityksille.

Nämä olosuhteet ovat hidastaneet kauppaa ja heikentäneet työmarkkinoita, lisäten rasitusta jo valmiiksi vaarassa oleville kotitalouksille.

Miltä toipuminen näyttää

Gazan jälleenrakentaminen tulee olemaan pitkäaikainen haaste. UNCTAD arvioi, että jälleenrakennus vaatii yli 70 miljardia dollaria.

Tämä heijastaa vahinkojen laajuutta kodeissa, julkisissa rakennuksissa, infrastruktuuriverkoissa ja tuottavissa sektoreissa.

Vaikka olosuhteet olisivat vakaita ja jatkuvaa kansainvälistä tukea, palaaminen sodan edeltäviin tuotantotasoihin voi kestää vuosikymmeniä.

Romahdus on aiheuttanut myös vakavia humanitaarisia seurauksia.

Työttömyys Gazassa on noussut noin 80 prosenttiin, inflaatio on noussut noin 238 %:iin ja kotitaloudet kohtaavat kriittistä pulaa välttämättömistä tavaroista ja palveluista.