Fed, ECB, BoE ja BoJ päättävät koroista tällä viikolla – mitä odottaa

Maailman johtavat keskuspankit kokoontuvat tällä viikolla kireämpien geopoliittisten jännitteiden ja energian hintojen uuden nousun taustalla, ja päättäjät kohtaavat tutun dilemman: asettaako etusijalle kasvun vai vastataanko uusiutuvan inflaation riskiin.

Federal Reserve, European Central Bank, Bank of England ja Bank of Japan pitävät suunnitellut rahapolitiikkakokouksensa keskiviikkona ja torstaina.

Markkinat odottavat tarkasti niiden arvioita Lähi-idän kärjistyvän konfliktin taloudellisista vaikutuksista.

Sota, jonka laukaisivat Yhdysvaltojen ja Israelin iskujen seuraukset Irania vastaan, on häirinnyt globaaleja energianvirtoja, mukaan lukien Hormuzinsalmen sulkeminen, joka on keskeinen öljyn kuljetusreitti.

Iranin hyökkäykset energia-infrastruktuuria vastaan Persianlahden alueella ovat pahentaneet toimitushuolet ja nostaneet öljyn ja kaasun hintoja jyrkästi.

Hintapiikki on lisännyt pelkoja inflaatioiskun toistumisesta, kuten Venäjän ja Ukrainan sodan jälkeen nähtiin, jolloin energian hinnat heijastuivat kautta globaalien talouksien ja nostivat hintoja samalla kun kotitalouksien ostovoima heikkeni.

RBA poikkeus – Fed, ECB, BoE ja BoJ odotetaan pitävän korot ennallaan

Suurin osa merkittävistä keskuspankeista odotetaan pitävän korot ennallaan tällä viikolla, heijastaen suurta epävarmuutta konfliktin keston ja intensiteetin suhteen.

Poikkeuksena on ollut Reserve Bank of Australia, joka nosti korkoja toisena peräkkäisenä kuukautena tiistaina.

Keskuspankki nosti korkoja 25 peruspisteellä 4,1 %:iin, ja viisi sen yhdeksästä jäsenestä äänesti muutoksen puolesta.

”Suurelta osin korkeammat korot heijastavat odotuksia rahapolitiikan suunnasta, jotka ovat nousseet Australiassa ja useimmissa muissa kehittyneissä talouksissa vastauksena Lähi-idän konfliktin odotettuihin inflaationäkymiin,” RBA totesi tiistain tiedotteessa.

Keskuspankki sanoi, että vaikka Australia saattaa olla koronnostossa poikkeaja, Iranin konflikti on ”lisännyt” huolia inflaatiosta.

Sitä vastoin Yhdysvaltojen, Euroopan, Ison-Britannian ja Japanin päättäjien odotetaan omaksuvan odottava-asenteen arvioidessaan, osoittautuuko shokki tilapäiseksi vai pysyvämmäksi.

Federal Reserve puntaroi kasvua ja inflaation riskejä

Federal Reserveltä odotetaan laajalti, että se jättää korot ennalleen kaksipäiväisen kokouksensa päätyttyä keskiviikkona, ja CME FedWatch -työkalun mukaan markkinat hinnoittelevat 99,1 %:n todennäköisyyden pidäpäätökselle.

Keskuspankki kohtaa moniulotteisen taustan.

Viimeaikaiset työmarkkinatilastot Bureau of Labor Statisticsiltä ovat antaneet ristiriitaisia signaaleja: vahvaa työllisyyden kasvua tammikuussa seurasi heikentyminen helmikuussa.

Inflaatio oli näyttänyt lieventymisen merkkejä viime kuukausina, mutta uusimmat tiedot eivät vielä sisällä öljyn hinnan äskettäistä nousua.

Analyytikot sanovat, että päätöksentekijät todennäköisesti pysyvät varovaisina, kunnes on selkeämpi käsitys siitä, vaikuttaako sodan talousvaikutus voimakkaammin kasvuun vai inflaatioon.

Standard Charteredin Steve Englander totesi, että Federal Open Market Committee ei tämänhetkisessä tilanteessa todennäköisesti anna selvää politiikkasuuntaista signaalia konfliktin aiheuttaman epävarmuuden vuoksi.

Samaan aikaan poliittinen paine on lisännyt tilanteen monimutkaisuutta.

Donald Trump on kehottanut Fedin puheenjohtajaa Jerome Powella alentamaan korkoja vedoten nykyisen ympäristön sopivuuteen rahapoliittiselle kevennykselle.

Kuitenkin ekonomistit arvioivat, että keskuspankki todennäköisesti lykkää toimia, kunnes saatavilla on enemmän dataa, erityisesti kun energian hintojen nousu alkaa heijastua laajempiin inflaatioindikaattoreihin.

EKP kohtaa uudistunutta valppautta inflaation suhteen

Euroalueella European Central Bankin odotetaan pitävän talletuskorkonsa 2,0 %:ssa tulevassa kokouksessaan.

Kuitenkin energiahintojen jyrkkä nousu on merkittävästi muuttanut riskinäkymää.

UniCreditin ekonomistit sanoivat, että inflaatio-odotukset ovat keskeisiä EKP:n vastauksen muotoutumisessa.

Jos kohonneet energia‑hinnat jatkuvat ja alkavat vaikuttaa palkkaneuvotteluihin tai pidemmän aikavälin odotuksiin, EKP saattaa siirtää painopistettään selvemmin kohti hintavakautta, vaikka se voisi tulla talouskasvun kustannuksella.

Markkinat hinnoittelevat jo mahdollisuutta lähes kahteen neljänneksen (0,25 %) koronnostoon tänä vuonna, heijastaen huolta siitä, että inflaatioisku saattaa olla kestävämpi kuin alun perin odotettiin.

Keskuspankki haluaa myös välttää vuoden 2022 virheiden toistamisen, jolloin se aliarvioi Venäjän ja Ukrainan sodan jälkeisen energian aiheuttaman inflaation pysyvyyden.

Tämän seurauksena analyytikot odottavat tiukempaa sävyä, ja päätöksentekijöiden odotetaan korostavan valppautta ja valmiutta toimia tarvittaessa.

Bank of England tasapainottelee heikon kasvun ja nousevien hintojen välillä

Bank of Englandin odotetaan pitävän korot ennallaan 3,75 %:ssa, kun se ilmoittaa päätöksensä 19. maaliskuuta.

Iso‑Britannian talous esittää haastavan yhdistelmän kohoavia inflaatioriskejä ja heikkoa kasvua.

Viralliset tiedot osoittivat, että talouden tuotanto pysähtyi tammikuussa, jääden odotetusta lievästä laajentumisesta.

Samaan aikaan Lähi‑idän konfliktiin liittyvät korkeammat energiakustannukset ovat lisänneet uusiutumisen mahdollisuutta inflaation kiihtymiseen, mikä monimutkaistaa politiikanäkymiä.

Futuurimarkkinat, jotka aiemmin odottivat koronlaskua, ovat voimakkaasti tarkistaneet odotuksiaan.

Mahdollisuus maaliskuun koronlaskuun on laskenut alle 2 %:iin, kun se ennen konfliktin eskaloitumista oli noin 80 %.

Analyytikot toteavat, että pankki todennäköisesti noudattaa varovaista linjaa ja odottaa nähdäkseen, miten energiashokki vaikuttaa talouteen ennen kuin tekee politiikkamuutoksia.

Bank of Japan keskittyy asteittaiseen normalisointiin

Bank of Japanilta odotetaan myös politiikan pysyvän ennallaan siten, että se pitää viitekoron noin 0,75 %:ssa.

Japanin suuri riippuvuus tuontienergiasta tekee siitä erityisen haavoittuvan öljyn hinnan nousulle.

Lisääntyvät hinnat voisivat painaa talouskasvua alas samalla kun ne lisäisivät inflaatiopaineita.

Kuitenkin päättäjät ovat viitanneet siihen, etteivät he vastaa hätiköiden toimitusketjun shokkeihin.

Varapääjohtaja Ryozo Himino totesi äskettäin, että olisi viisasta arvioida taustalla olevia inflaatiokehityksiä ennen politiikan säätämistä ja huomautti, että rahapoliittisilla toimilla kestää aikaa vaikuttaa talouteen.

Keskuspankin odotetaan toistavan asteittaisen lähestymistapansa rahapolitiikan normalisointiin, ja lisänostot ovat riippuvaisia kestävästä kehityksestä kasvussa ja inflaatiossa.