Brasilialla on edessään synkkä julkisen talouden tulevaisuus, ja velan ennustetaan ylittävän 100 prosenttia BKT:stä

Brasilialla on edessään synkkä julkisen talouden tulevaisuus, ja velan ennustetaan ylittävän 100 prosenttia BKT:stä
Noris Soto
25.6.2025, 18:46 IP.
  • Brasilian vuoden 2026 finanssipoliittisia tavoitteita pidetään "saavuttamattomina" nykyisellä politiikalla, varoittaa senaattiin liittyvä IFI.
  • Julkisen velan ennustetaan nousevan 100 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä ja nousevan lähes 125 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
  • Tarvitaan kiireellisiä rakenneuudistuksia menojen kasvun hillitsemiseksi ja julkisen talouden vakauttamiseksi.

Brasilian finanssipoliittinen tilanne heikkenee nopeasti, liittovaltion senaattiin sidoksissa olevan teknisen neuvoa-antavan organisaation Independent Fiscal Institutionin (IFI) ankaran arvion mukaan.

IFI:n 101. julkisen talouden seurantaraportti (RAF) osoittaa, että jos julkisen talouden nykyinen suuntaus jatkuu, vuodelle 2026 asetetut finanssipoliittiset tavoitteet muuttuvat "saavuttamattomiksi".

Raportti korostaa maan heikkenevää budjettitilannetta ja sanoo, että rakenteellista finanssipoliittista muutosta tarvitaan "kiireellisesti".

Ilman sitä Brasilia kärsii kasvavasta julkisesta velasta, lisääntyneistä finanssipaineista ja hallituksen investointikyvyn heikkenemisestä.

IFI:n mukaan tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä maan finanssipoliittisen kehyksen suojaamiseksi ja velan kiihtymisen estämiseksi.

Perusalijäämä ja kulutustrendit ruokkivat velkaantumisen kasvua

Huolimatta hallituksen ilmoittamista 20,7 miljardin R$:n budjettileikkauksista vuodelle 2025, ensisijaisen alijäämän odotetaan edelleen nousevan 83,1 miljardiin R$:iin.

Se lisää suoraan koko tämän vajeen bruttovelkaan, mikä pahentaa jo valmiiksi rappeutunutta julkisen talouden rahoitusasemaa.

Kaikista muutoksista raportti ennustaa Brasilian bruttovelan jyrkkää kasvua.

Velan odotetaan kasvavan vuoden 2025 77,6 prosentista 100 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja 124,9 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.

Tällaiset ennusteet vahvistavat finanssipolitiikan vieraantumista makrotaloudellisesta elinkelpoisuudesta.

Raportissa todetaan kuitenkin erityisen huolestuttava suuntaus perusmenojen osalta, joiden odotetaan kasvavan 18,9 prosentista 20,4 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2035 mennessä.

Samaan aikaan tulojen odotetaan pysähtyvän tai pienenevän entisestään, mikä pahentaa eroa ja lisää paineita julkisen talouden rakenteeseen.

Hallitus kamppailee budjettialijäämän hillitsemiseksi

IFI:n mukaan vuoden 2025 finanssipoliittisen tavoitteen puoliväliin pääsemiseksi tarvittaisiin 30,9 miljardin rupian ylimääräinen budjettivaraus, mikä olisi ristiriidassa nykyisen hallituksen finanssipoliittisen suunnitelman kanssa.

Instituutio varoittaa, että jopa näillä ylimääräisillä ponnisteluilla tavoite saavutettaisiin vain "äärimmilleen" ja vain hyödyntämällä finanssipoliittiseen kehykseen sisältyvää suvaitsevaisuutta.

Tämä ei kuitenkaan riittäisi pysäyttämään velkaantumisen kasvua.

Kehotus kansalliseen vuoropuheluun ja jäsenneltyyn uudistukseen

IFI:n tutkimus osoittaa, että nykyinen verojärjestelmä on kestämätön ja kyseenalaistaa maan talousrakenteen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden.

"Ennusteet paljastavat nykyisen finanssijärjestelmän kestämättömyyden, mikä kyseenalaistaa nykyisen finanssipoliittisen kehyksen selviytymisen", tutkimuksen mukaan.

Kasvavan taloudellisen epätasapainon käsittelemiseksi instituutio vaatii kattavaa kansallista keskustelua, johon osallistuvat kansalliskongressi, toimeenpanovalta ja kansalaisyhteiskunta.

IFI:n mukaan osallistuminen on ratkaisevan tärkeää, jotta päästään yhteisymmärrykseen rakennemuutoksesta, jolla voidaan palauttaa julkisen talouden tasapaino keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Ilman tällaisia uudistuksia menojen kasvun ja tulojen pysähtymisen odotetaan pakottavan Brasilian rajoittavampaan finanssipoliittiseen ilmapiiriin.

Tässä skenaariossa keskipitkän aikavälin tavoitteet eivät vain kasvaisi mahdottomaksi, vaan julkinen velka kasvaisi edelleen, mikä heikentäisi sijoittajien luottamusta ja hallituksen kykyä vastata tuleviin talouskriiseihin.