Toinen kylmä sota on tulossa – ja se voi maksaa maapallolle yli 7 biljoonaa dollaria

Jos COP28-huippukokous päättää kirjaimellisen ympäristön tulevaisuudesta ilmastonmuutospolitiikan avulla, Kansainvälisen talousliiton (IEA) maailmankongressi menee pitkälle sen taloudellisen tilanteen ratkaisemisessa.

Joulukuun ^11. ja ^15. joulukuuta järjestettävä kongressi sisältää tutkimusesityksiä johtavilta taloustieteilijiltä eri puolilta maailmaa. Itse asiassa IEA:n verkkosivuston mukaan yli 500 taloustieteilijää kaikkialta maailmasta odotetaan osallistuvan, ja yli 400 asiakirjaa esitetään erillisissä ja rinnakkaisissa akateemisissa istunnoissa.

“Kylmä sota II”

Konferenssin tervetuloviestin avasi täysistunnossa Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ensimmäinen varajohtaja Gita Gopinath. Hän aloitti asiat räjähdysmäisesti puhuen välittömän toisen kylmän sodan mahdollisuudesta.

Tämän kongressin yleiskysymys on “Olemmeko käännekohdassa?” Uskon, että olemme. Itse asiassa vien tämän kongressin kysymyksen askeleen pidemmälle ja kysyn: olemmeko kylmän sodan partaalla? Historioitsija Niall Ferguson väittää, että olemme jo. Jos on, mitä se merkitsisi maailmantaloudelle?”

Gopinath jatkoi, että syynä tähän oli syvenevä pirstoutuminen “maailman suurvaltojen” Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä niiden useiden kauppasotien seurauksena.

Vakavat koettelemukset kehitysmaille

Gopinathin mukaan taloudelliset tappiot olisivat tuhoisia. Mutta valitettavasti ne olisivat paljon enemmän kehitysmaissa.

Jos maailmantalous pirstoutuisi kahdeksi blokiksi YK:n vuoden 2022 Ukrainan päätöslauselman äänestyksessä ja näiden kahden blokin välinen kauppa poistettaisiin, globaalien tappioiden arvioidaan olevan noin 2,5 prosenttia BKT:sta. Mutta riippuen talouksien sopeutumiskyvystä, tappiot voivat nousta jopa 7 prosenttiin BKT:sta. Maatasolla tappiot ovat erityisen suuria matalatuloisten ja kehittyvien markkinatalouksien kohdalla.

Kun otetaan huomioon viimeisimmät IMF:n ja WEF:n raportit, joiden mukaan vuoden 2023 maailmanlaajuiset BKT-luvut ovat noin 105 biljoonaa dollaria, tämä luku voi olla jopa 7,5 biljoonaa dollaria. Se on suunnilleen sama määrä kuin Ison-Britannian ja Saksan vuotuinen BKT yhteensä – yli kolminkertainen Venäjän vuotuiseen BKT:hen.

Vaikutukset ilmastonmuutokseen

Vielä pahempaa on, että nämä jaot voivat haitata meneillään olevaa työtä, jota monet pitävät planeetan tärkeimpänä prioriteettina: ilmastonmuutoksen ratkaisujen ajamista.

Hajanaisuus estäisi myös pyrkimyksiämme vastata muihin globaaleihin haasteisiin, jotka vaativat kansainvälistä yhteistyötä. Näiden haasteiden laajuus – ilmastonmuutoksesta tekoälyyn – on valtava. Tuoreen IMF:n analyysi osoittaa, että vihreän siirtymän kannalta kriittisten mineraalien – kuten kuparin, nikkelin, koboltin ja litiumin – kaupan pirstoutuminen tekisi energian siirtymisestä kalliimpaa. Koska nämä mineraalit ovat maantieteellisesti keskittyneitä eikä niitä ole helppo korvata, niiden kaupan häiriintyminen johtaisi niiden hintojen jyrkkiin heilahteluihin, mikä estää investointeja uusiutuviin energialähteisiin ja sähköautojen tuotantoon.