Voiko Euroopan talous elpyä koronlaskujen ja sääntelyn purkamisen myötä?

Euroopan talous on vaikeuksissa. Kasvu on hidastunut, säädökset painavat yrityksiä ja inflaatio on edelleen arvaamaton.

Euroopan keskuspankki keventää rahapolitiikkaansa, kun taas Euroopan komissio ajaa sääntelyn purkamista ja teollisuuspolitiikan muutoksia.

Kysymys kuuluu, riittääkö tämä.

Yhdysvaltojen siirtyessä toiseen suuntaan ja maailmankaupan jännitteiden kasvaessa Euroopan vuoden 2025 talousstrategiaan liittyy sekä mahdollisuuksia että vakavia riskejä.

Auttaako vai haittaako korkojen lasku?

Euroopan keskuspankki laskee jälleen ohjauskorkoja, ja sen odotetaan laskevan 0,25 prosenttiyksikköä 30. tammikuuta, jolloin ohjauskorko on 2,75 prosenttia.

Markkinat odottavat vielä ainakin kolmea leikkausta tänä vuonna, mikä nostaisi korot 2,00 prosenttiin vuoden 2025 puoliväliin mennessä ja mahdollisesti 1,50 prosenttiin vuoden loppuun mennessä.

Matalammat korot yleensä rohkaisevat lainaamaan ja investoimaan, mikä auttaa yrityksiä laajentumaan ja kuluttajia kuluttamaan.

Mutta tilanne Euroopassa ei ole näin yksinkertainen. Euroalueen inflaatio on noussut neljä kuukautta peräkkäin, mikä johtuu osittain energian hintavaihteluista.

Jos inflaatio pysyy korkeana, EKP saattaa joutua hidastamaan tai jopa keskeyttämään suunnittelemiaan koronlaskuja.

Toinen huolenaihe on kasvava ero EKP:n ja Yhdysvaltain keskuspankin välillä.

Samalla kun EKP laskee korkoja aggressiivisesti, Fed pitää lujaa ja pitää korot korkealla.

Tämä rahapolitiikan ero painaa euroa alemmas suhteessa Yhdysvaltain dollariin.

Euron heikkeneminen tekee Euroopan viennistä kilpailukykyisemmän, mutta nostaa myös tuonnin kustannuksia, mikä voi ruokkia inflaatiota.

EKP kulkee hienoa linjaa ja yrittää tukea kasvua antamatta inflaation kiertyä hallinnasta.

Sääntelyn purkaminen: liiketoiminnan edistäminen vai vihreiden sääntöjen heikentäminen?

Eurooppalaiset yritykset ovat pitkään valittaneet liiallisista säännöksistä väittäen, että monimutkaiset kestävyys- ja noudattamissäännöt vaikeuttavat toimintaa.

Vastauksena Euroopan komissio on ottanut käyttöön Competitiveness Compassin, suunnitelman säännösten yksinkertaistamiseksi ja byrokratian vähentämiseksi, mikä voi säästää yrityksiä 37 miljardia euroa vuodessa vuoteen 2029 mennessä.

Suunnitelmaan sisältyy vastuullisuusraportointivaatimusten keventäminen, keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventäminen sekä ympäristö- ja toimitusketjulakien yksinkertaistaminen.

Tavoitteena on tehdä Euroopasta houkuttelevampi paikka liiketoiminnalle, mutta pelätään, että nämä muutokset voivat heikentää EU:n ilmastositoumuksia.

Ympäristöjärjestöt varoittavat, että sääntelyn purkaminen voi heikentää Green Dealia, varsinkin jos se johtaa päästöjen ja yritysvastuun sääntöjen lieventämiseen.

Euroopan johtajat vaativat, että ilmastotavoitteet pysyvät ennallaan, mutta teollisuuden kasvu voi tapahtua tiukemman ympäristövalvonnan kustannuksella.

Samaan aikaan muut Euroopan johtajat, kuten Saksan AfD ja Ranskan Patriots for Europe, pyrkivät luopumaan Green Dealista kokonaan.

Miten Trumpin kauppapolitiikka vaikuttaa Eurooppaan?

Donald Trumpin paluu on lisännyt Euroopan talousnäkymiin uutta epävarmuutta.

Puheenjohtajakaudellaan hän vihjasi EU:n tuontitulleihin, jotka voisivat hidastaa Euroopan kasvua aikana, jolloin se on jo ennestään vaikeuksissa.

Jos Yhdysvallat asettaa kaupan rajoituksia, eurooppalaiset teollisuudenalat, erityisesti auton- ja teräsvalmistajat, voivat kärsiä.

Samaan aikaan Trumpin "America First" -politiikka voi johtaa siihen, että enemmän Yhdysvaltain investointeja virtaa takaisin kotimaiselle teollisuudelle, mikä vaikeuttaa eurooppalaisten yritysten kilpailua.

EKP ja Euroopan komissio saattavat joutua muuttamaan politiikkaansa nopeasti, jos Trump kärjistää kauppajännitteitä.

Toistaiseksi uhka on hypoteettinen, mutta eurooppalaiset päättäjät valmistautuvat jo mahdollisiin häiriöihin.

Miksi Euroopan talous on edelleen jäljessä?

Euroopan talousongelmat eivät alkaneet Trumpista tai korkeista koroista.

Kasvu on hidastunut jo vuosia.

Johtavan taloudellisen ajatushautomon Bruegelin tuore raportti väittää, että Euroopan talousstrategia ei ole vielä johdonmukainen suunnitelma.

EU kamppailee edelleen tasapainottaakseen vihreän energian politiikkaa teollisuuden kilpailukyvyn kanssa, investoidakseen huipputeknologioihin, kuten tekoälyyn ja biotekniikkaan, ja kuromalla umpeen syvät rahoitusaukot, jotka hidastavat talousuudistuksia.

Pelkkä rahapolitiikka ei korjaa näitä rakenteellisia heikkouksia.

Korkojen alentaminen saattaa tarjota tilapäistä helpotusta, mutta ilman voimakkaampia investointeja ja selkeämpää teollisuusstrategiaa Eurooppa uhkaa jäädä entisestään Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen.

Monia EKP:n entisen pääjohtajan Mario Draghin ja Italian entisen pääministerin Enrico Lettan raporteissa ehdotetuista ratkaisuista ei ole vielä täysin toteutettu, joten kriittiset kysymykset jäävät vastaamatta.

Lisäksi taloudellinen ja poliittinen epävakaus alueen kahdessa suurimmassa taloudessa Ranskassa ja Saksassa vain heikentää sijoittajien luottamusta Euroopan käännesuunnitelmiin.

Entä asuminen ja elinkustannukset?

Asumisen kohtuuhintaisuudesta on tullut kiireellinen kysymys kaikkialla Euroopassa. 16 prosenttia EU:n väestöstä asuu ahtaassa asunnossa, ja yhdeksän prosenttia käyttää yli 40 prosenttia tuloistaan ​​vuokraan tai asuntolainaan.

Alankomaat ajaa EU:n sääntömuutoksia, joilla pyritään tekemään asumisesta edullisempaa, väittäen, että EU:n pitäisi luokitella kodinrakentaminen "ylivoimaiseksi yleiseksi eduksi", joka on samanlainen kuin uusiutuva energia.

Tämä nopeuttaisi rakennuslupia ja löysää tällä hetkellä projekteja hidastavia ympäristörajoituksia.

Alankomaiden hallitus vaatii myös muutoksia valtiontukisäännöksiin, mikä mahdollistaisi enemmän tukia keskiluokan asuntoihin.

Euroopan komissio myöntää ongelman, mutta on toiminut hitaasti ja vaatii, että kaikki muutokset on arvioitava tapauskohtaisesti.

Ilman järkevää uudistusta asuntokriisi rasittaa edelleen taloudellisia paineita eurooppalaisille kotitalouksille ja vaikeuttaa talouden elpymistä entisestään.

Riskillinen mutta välttämätön uhkapeli

Eurooppa ottaa rohkean lähestymistavan alentamalla korkoja ja keventämällä säännöksiä kasvun elvyttämiseksi.

EKP toivoo, että halvempi lainanotto rohkaisee investointeja ja kulutusta, kun taas Euroopan komissio yrittää helpottaa yritysten toimintaa.

Riskit ovat kuitenkin merkittäviä. Inflaatio on edelleen epävarma, kuilu USA:n ja Euroopan rahapolitiikan välillä kasvaa ja Trumpin kauppapolitiikka voi aiheuttaa uusia taloudellisia sokkeja.

Ilman selkeitä investointistrategioita ja asianmukaista rahoitusta EU:n talous voi jatkaa vaikeuksia.

Toistaiseksi eurooppalaiset päättäjät lyövät vetoa näiden muutosten puolesta kasvun elvyttämiseksi.

Nähtäväksi jää, maksaako tämä uhkapeli itsensä takaisin vai aiheuttaako se uusia ongelmia.