Miksi euroalue on jäämässä jälkeen maailmantalouden tuloskortissa?

Euroalueen talous kamppailee kasvavien haasteiden kanssa teollisuustuotannon laskusta maailmankaupan jännitteiden lisääntymiseen.

Teollisuustuotanto supistuu, kasvuennusteita alennetaan ja alueen suurimmalla taloudella on vaikeuksia pysyä globaalien kilpailijoiden tahdissa.

Kun tähän lisätään Yhdysvaltojen kaupan protektionismin haamu, panokset Euroopan taloudelliselle tulevaisuudelle eivät voisi olla suuremmat.

Huolimatta ennätysalhaisesta työttömyydestä ja inflaation hidastumisesta elpyminen on edelleen epävarmaa.

Pitäisikö eurooppalaisten olla huolissaan jäämisestä jälkeen muusta maailmasta?

Mistä teollisuuden romahdus johtuu?

Eurostatin mukaan euroalueen teollisuustuotanto laski 2,0 % syyskuussa, mikä on yksi jyrkimmistä kuukausittaisista laskuista viime vuosina.

Supistuminen tuntui keskeisillä sektoreilla, ja suurimmat tappiot kärsivät pääomahyödykkeiden ja energian tuotannosta.

Edelliseen vuoteen verrattuna teollisuustuotanto on laskenut 2,8 %, mikä korostaa alan taantuman syvyyttä.

Korkeat energiakustannukset ovat olleet jatkuva taakka erityisesti energiaintensiivisille teollisuudenaloille.

Geopoliittiset jännitteet, mukaan lukien Ukrainan sota, ovat häirinneet toimitusketjuja ja pitäneet hinnat korkealla.

Samaan aikaan Kiinan heikko kysyntä on pahentanut näitä ongelmia erityisesti euroalueen vaikeuksissa olevalla autoteollisuudella, jonka maailmanlaajuinen myynti on hiipunut.

Teollisuuden rakenteelliset ongelmat tuovat esiin suuremman ongelman: euroalueen vahvan riippuvuuden ulkoisesta kysynnästä.

Maailmantalouden olosuhteiden heikkeneessä alueen riippuvuus viennistä altistaa sen ulkoisille häiriöille.

Miten Saksa ajaa taantumaa?

Saksa, euroalueen talouden moottori, on teollisuuden taantuman ytimessä.

Syyskuussa Saksan teollisuustuotanto supistui 2,7 %, mikä on jyrkin pudotus euroalueen suurimmista talouksista.

Ennusteet Saksan talouskasvusta ovat synkät, sillä ennustetaan supistuvan 0,1 prosenttia vuonna 2024 ja vain 0,7 prosenttia vuonna 2025.

Useat tekijät vaikuttavat tähän alitulokseen.

Saksan valmistussektori, erityisesti sen auto- ja koneteollisuus, kohtaa kovaa kilpailua ulkomaisten kilpailijoiden kanssa.

Rakennusalan työvoimapula pahentaa entisestään maan taloudellisia ongelmia.

Lisäksi geopoliittinen epävarmuus on painanut voimakkaasti sijoittajien luottamusta ja jarruttanut kriittisiä teollisuusprojekteja.

Poliittinen epävakaus on toinen haaste.

Liitokumppaneiden eron jälkeen liittokansleri Olaf Scholz on julistanut ennenaikaiset vaalit helmikuulle 2025.

Tämä poliittinen myllerrys lisää epävarmuutta aikana, jolloin Saksan talous tarvitsee kipeästi selkeää ja päättäväistä johtajuutta.

Onko inflaatio hallinnassa?

Euroalueen inflaation odotetaan kiihtyvän 9,2 prosenttiin vuonna 2022, ja sen odotetaan hidastuvan 2,4 prosenttiin vuonna 2025 ja saavuttavan Euroopan keskuspankin 2,0 prosentin tavoitteen saman vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Energian ja elintarvikkeiden hintojen lasku on ollut tämän inflaatiota hidastuvan suuntauksen ensisijainen syy.

Vaikka tämä tarjoaa jonkin verran helpotusta kotitalouksille ja yrityksille, se ei ole johtanut kulutusmenojen voimakkaaseen elpymiseen.

Huolimatta ennätysalhaisesta 5,9 prosentin työttömyydestä kotitaloudet säästävät odotettua enemmän, mikä kuvastaa suhteellisen pessimististä käyttäytymistä talouden epävarmuuden vuoksi.

Tämä hillitty kulutus on hidastanut euroalueen kulutusvetoista kasvua, joka on perinteisesti ollut sen BKT:n keskeinen tekijä.

Mitkä ovat kauppasodan riskit?

Euroalueen avoin talous tekee siitä erittäin herkän globaalille kauppapolitiikalle, ja USA:n tullien mahdollisuus kasvaa jatkuvasti.

Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump on luvannut asettaa 10 prosentin tullit tuonnille, mukaan lukien EU:sta tulevalle tuonnille.

Kun näiden kahden talouden välillä käydään vuosittain kauppaa 850 miljardin euron (898 miljardin dollarin) arvosta, vaikutus voi olla vakava.

Erityisen haavoittuvainen on Saksa, jonka talous on voimakkaasti riippuvainen viennistä.

Bundesbank arvioi, että nämä tariffit voivat alentaa 1,0 % Saksan BKT:sta, mikä pahentaa sen nykyisiä kamppailuja.

EU:n viranomaiset ovat varoittaneet, että protektionistisen politiikan nousu voi häiritä maailmankauppaa ja heikentää entisestään euroalueen jo ennestään hauraita toipumista.

Onko valopilkkuja?

Kaikki euroalueen maat eivät kohtaa samaa vaikeustasoa. Espanja erottuu menestystarinana, sillä BKT:n odotetaan kasvavan 3,0 prosenttia vuonna 2024 ja 2,3 prosenttia vuonna 2025.

Vahva matkailu ja hallituksen johtamat investointialoitteet ovat edistäneet sen vahvaa suorituskykyä.

Myös Italiassa ja Ranskassa on havaittavissa vaatimattomia parannuksia.

Italian kasvun ennustetaan kiihtyvän 0,7 prosentista vuonna 2024 1,0 prosenttiin vuonna 2025, kun taas Ranska kamppailee edelleen finanssipoliittisten haasteiden kanssa, mutta jatkaa asteittaisen elpymisen tiellä.

Alhaisemman inflaation ja kohentuvien luottoehtojen odotetaan tukevan investointien kasvua koko alueella ja antavan toivon pilkkua.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan Euroopalle?

Euroalueen elpyminen riippuu sen rakenteellisten haavoittuvuuksien korjaamisesta.

Korkeat energiakustannukset, heikko teollinen kysyntä ja geopoliittiset jännitteet ovat edelleen merkittäviä haasteita.

Alueen riippuvuus globaalista kaupasta tekee sen erityisen alttiin Yhdysvaltain kauppapolitiikan muutoksille, erityisesti kun ehdotetut tullit uhkaavat keskeisiä vientialoja.
Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan kilpailukyvyn lisäämiseksi, energiakustannusten alentamiseksi ja kotimaisen kysynnän edistämiseksi.

Alhainen inflaatio ja parantuneet investointiolosuhteet antavat aihetta optimismiin, mutta euroalueen tie kestävään kasvuun riippuu sen kyvystä sopeutua sekä sisäisiin että ulkoisiin paineisiin.