Onko Venäjän sotatalous romahduksen partaalla?

Väjän sotatalous on pitkään ollut paradoksi.

Yli kahd vuod ajan se on kestänyt intsiivisiä länsimaisia ​​pakotteita, kalliita sotatoimia ja kansainvälistä eristäytymistä.

Pinnalla se näyttää kestävältä, ja kasvuluvut uhmaavat ekonomisti odotuksia.

Mutta otsikoid alla halkeamat syvevät. Inflaatio kiihtyy, rupla on romahtanut ja työmarkkinat ovat vyneet rajoihinsa.

Voiko tämä talouskoneisto jatkaa toimintaansa vai onko se taantumassa?

Väjän rupla: romahtava valuutta

Yksi selkeimmistä merkkejä talousvaikeuksista on ruplan heikkemin. Äskettäin se saavutti 108 dollaria kohti, mikä on heikoin arvo sitt Ukrainan sodan alkupäivi.

Ruplan pudotuks laukaisi Yhdysvaltain uudet sanktiot Gazprombankille, joka on yksi Väjän viimeisistä jäljellä olevista yhteyksistä länsimaisiin rahoitusmarkkinoihin.

Gazprombank helpotti vuosi ajan ergian vinin maksamista, joka on tärkeä kovan valuutan lähde.

Pakotteet ovat häirinneet kauppaa ja herättäneet pelkoja kauppiaid ja yrityst keskuudessa.

Vastauksa Väjän keskuspankki keskeytti valuutan ostot ruplan vakauttamiseksi. Vaikka tämä toimpide tarjosi väliaikaista helpotusta, taustalla olevat ongelmat ovat edelle ratkaisematta.

Koska Väjällä on rajoitettu pääsy dollareille ja euroille, se luottaa yhä emmän vaihtoehtoisiin valuuttoihin, kut Kiinan juaniin tai Intian rupiaan.

Vaikka nämä “ystävälliset valuutat” auttavat, ne eivät voi täysin korvata dollarin roolia maailmanlaajuisessa kaupassa. Ruplan heilahtelu on nyt taloud hauraud barometri.

Inflaatio: piilotettu vero väläisiltä

Inflaatio heiktää ostovoimaa kaikkialla Väjällä.

Virallisesti kuluttajahinnat nousevat 9,5 prosttia, mutta riippumattomi arvioid mukaan todellin nopeus on paljon korkeampi.

Arj tavarat kertovat todellis tarinan: perunat ovat nousseet tänä vuonna 74 % ja voin 25 %.

Nämä eivät ole vain taloustilastoja, vaan ne ovat päivittäisiä todellisuutta väläisille kotitalouksille. Supermarketit ovat alkaneet sulkea voita varkauksi estämiseksi, mikä on jyrkkä symboli kasvavasta epätoivosta.

Inflaatio-ongelma johtuu useista tekijöistä. Sota-ajan mot ovat pumppaaneet rahaa taloute ja luoneet ylikysyntää.

Samaan aikaan sanktiot ovat häirinneet toimitusketjuja ja tehneet tuonnin kalliimmaksi.

Inflaation torjumiseksi keskuspankki nosti korkotasoa 21 prosttiin, mutta tämä ei ole juurikaan jäähdyttänyt hintoja.

Korkeammat korot vahingoittavat yrityksiä myös nostamalla lainakustannuksia ja rasitta taloutta tisestään.

Sotilasmot ovat Väjälle kaksiteräin miekka

Väjän sotilasmot ovat sekä pelastusköysi että vastuu.

Vuonna 2025 puolustusmoj odotetaan ylittävän 6 prosttia BKT:sta ja nousevan 145 miljardiin dollariin, mikä on korkein taso sitt kylmän sodan.

Nämä mot pitävät taloud pystyssä luomalla työpaikkoja ja lisäämällä kysyntää.

Tehtaat toimivat 24/7 tuottaakse aseita, ja sotilaat saavat runsaita palkkapaketteja.

Joillakin alueilla nämä maksut ovat muuttaneet paikallista taloutta. Esimerkiksi Burjatiassa, yhdellä Väjän köyhimmistä alueista, armeijatuloilla rahoitetaan uusia asuntoja ja yrityksiä.

Mutta tällä taloudellisella nousulla on hintansa. Sotilasmot syrjäyttävät muut prioriteetit, kut terveydhuollon ja koulutuks.

Se myös kiihdyttää inflaatiota syöttämällä emmän rahaa jo ylikuumneese taloute. Analyytikot varoittavat, että tämä moj taso on kestämätön.

Hallitus on jo käyttänyt suur osan sadepäivärahastostaan ​​ja nostaa veroja kattaakse budjettivajeita. Nämä toimpiteet voivat viedä aikaa, mutta ne eivät ratkaise taustalla olevia ongelmia.

Tyhjät työmarkkinat

Väjän työmarkkinat ovat valtavan paine alla. Työttömyys on nätyksellis alhaalla, 2,3 prosttia, mutta tämä kuvastaa vakavaa työvoimapulaa, ei kukoistavaa taloutta.

Sadat tuhannet työntekijät ovat tulleet asevelvollisiksi tai kuolleet sodassa, ja monet muut ovat paneet maasta.

Hallitus yrittää rekrytoida korvaajia tarjoamalla ylellisiä kannustimia, mukaan luki jopa 25 000 dollarin allekirjoitusbonukset. Siitä huolimatta yrityksillä eri puolilla maata on vaikeuksia löytää työntekijöitä.

Tämä puute nostaa palkkoja, joid odotetaan nousevan 20 prosttia si vuonna. Vaikka tämä hyödyttää työntekijöitä lyhyellä aikavälillä, se kiihdyttää inflaatiota ja nostaa kustannuksia yrityksille.

Monet yritykset, erityisesti ei-sotilaallisilla aloilla, ovat konkurssivaarassa. Esimerkiksi maatalous ja liikne ovat jo alkaneet supistua.

Mitä pidempään sota kestää, sitä vaikeampaa on ylläpitää tätä herkkää tasapainoa.

Rinnakkain sisällissota?

Ukrainan sota on käynnistänyt demografis kriisin Väjällä ja kiihdyttänyt jo käynnissä olevaa taantumaa.

Syntyvyys on laskut alimmille sitt 1990-luvun, ja kesäkuussa 2024 syntyi alle 100 000, mikä on Väjän historian alhaisin kuukausittain luku.

Samaan aikaan sota on vaatinut raskaan verotuks väestölle. Yli 200 000 sotilasta on kuollut ja 500 000 loukkaantunut. Ainakin 650 000 nuorta miestä on panut maasta, mikä tisestään heiktää työvoimaa.

Väestövaikutuksia pahtavat alueellis eriarvoisuud syvemin.

Köyhemmät alueet, kut Burjatia ja Belgorod, joissa monia miehiä on asetettu asevelvollisiksi tai tapettu, ovat tunteet sodan vaikutukset suhteettoman paljon. Näillä alueilla sotilasmot ovat nostaneet lyhy aikavälin taloudellisia sysäyksiä, kun tulot nousevat rekrytointikannustimi ansiosta.

Sitä vastoin Moskovan ja Pietarin kaltaiset varakkaammat kaupungit, vaikka ne ovat suojassa joukkotuhoilta, kohtaavat pakotteid aiheuttaman taloudellis paine ja länsimaist tavaroid heiktyne saatavuud. Nämä erot murtavat maan sosiaalista yhtekuuluvuutta.

Myös sosiaaliset jännitteet kasvavat. Monet väläiset suhtautuvat sotaan kaksijakoisesti, eivätkä tue sitä täysin eivätkä vastusta sitä avoimesti. Julkin erimielisyys on harvinain hallituks valvonnassa, mutta yksityiset turhautumiset kiehuvat.

Sodan edetessä nämä demografiset ja sosiaaliset murtumat uhkaavat syvtää tisestään luod sisäis taistelun, joka on rinnakkain ulkois konfliktin kanssa.

Sopeutumin vai taantumin?

Väjän sotatalous on osoittanut huomattavaa sopeutumiskykyä paine alla. Yritykset ovat kehittäneet pakotteid kiertotapoja käyttämällä kryptovaluuttoja, vaihtokauppaa ja kauppaa vaihtoehtoisilla valuutoilla.

Sotilasmot ovat tuoneet lyhy aikavälin taloudellista sysäystä, ja köyhemmillä alueilla elintaso on parantunut.

Mutta tällä sopeutumiskyvyllä on rajansa. Talous on tulossa yhä riippuvaisemmaksi sotaan liittyvistä teollisuudaloista, jolloin muut sektorit pysähtyvät.

Eristyneisyys globaaleista markkinoista tukahduttaa innovaatioita ja vähtää tuottavuutta. Analyytikot varoittavat, että nykyin kehityskulku on kestämätön. Jatkuva inflaatio, väestön vähemin ja työvoimapula luovat täydellis haastemyrskyn.

Kapea tie etepäin

Väjän sotatalous ei ole romahtamassa, mutta se kulkee köysiradalla.

Hallituksella on edessään vaikeita valintoja: jatkaa korkeita sotilasmoja ja uhkaa kiihtyvä inflaatio tai supistaa talouskasvua.

Kumpikin tie sisältää merkittäviä riskejä. Kysymys ei ole siitä, selviääkö Väjän talous lyhyellä aikavälillä, vaan siitä, kuinka kauan se kestää tätä herkkää tasapainoa. Ilman järkeviä uudistuksia järjestelmän halkeamat vain kasvavat.