Onko Israelin talous menossa kohti romahdusta Gazan sodan pitkittyessä?

Meneillään oleva Israelin ja Hamasin välinen konflikti, joka puhkesi 7. lokakuuta 2023, on vaatinut traagisesti paitsi ihmishenkiä myös Israelin taloutta.

Sodan jatkuessa selkeää loppua ei näy, Israelin taloudellinen vakaus horjuu reunalla.

Pitkittyneiden sotilasoperaatioiden yhdistelmä häiritsi jokapäiväistä elämää ja pysähtynyt taloudellinen toiminta on jättänyt kansakunnan taloudellisen romahduksen partaalle.

Tämä tilanne on jyrkkä muistutus siitä, kuinka jatkuvat konfliktit voivat tuhota kansantalouden ja uhata sen tulevaa vakautta ja vaurautta.

Israel: piiritetty kansakunta

Välittömästi lokakuun 7. päivän iskujen jälkeen Israel mobilisoi 300 000 reserviläistä ja veti merkittävän osan työvoimastaan pois työpaikoistaan ja yrityksistään.

Vaikka tämä massiivinen kutsuminen on välttämätöntä maanpuolustukselle, se on voimistanut Israelin talouskriisiä ja lamauttanut maan tuottavuutta.

Satojen tuhansien kansalaisten yhtäkkiä poissa työvoimasta tuottavuus romahti, mikä johti Israelin BKT:n jyrkkään supistumiseen.

Vuoden 2023 viimeisen neljänneksen loppuun mennessä talous oli kutistunut hälyttävät 19,4 % vuositasolla – laskusuhdanne on paljon jyrkempää kuin kukaan oli odottanut.

Lähde: Financial Times

Taloudellista tuhoa pahensi entisestään yli 120 000 israelilaisen evakuointi pohjoisten ja eteläisten rajojen lähellä olevilta alueilta, mikä häiritsi yhteisöjä ja paikallista taloutta.

Israelin rakennusalalla ratkaisevassa asemassa oleville Länsirannan palestiinalaistyöntekijöille asetetut rajoitukset johtivat työvoimapulaan, joka pysäytti hankkeet ja hidasti talouskasvua entisestään.

Kun valtion menot lisääntyivät 88 prosenttia vuoden 2023 viimeisinä kuukausina sotilaallisten ponnistelujen ja siirtymään joutuneiden kansalaisten tukemiseksi, kulutusmenot, jotka ovat elintärkeä taloudellisen toiminnan osatekijä, romahtivat 27 prosenttia.

Tämä jyrkästi kasvavien kustannusten ja romahtavien tulojen yhdistelmä loi pohjan syvälle ja pitkittyneelle talouskriisille.

Lopun alku: maailmanlaajuiset seuraukset

Konfliktin täysi vaikutus maan talouteen paljastui helmikuussa 2024, kun Moody’s alensi Israelin valtion luottoluokitusta A1:stä A2:een.

Luokituksen alentaminen oli jyrkkä varoitusmerkki, joka heijasti kasvavaa huolta Israelin kyvystä hallita kasvavaa velkaansa ja ylläpitää taloudellista vakautta jatkuvan konfliktin keskellä.

Fitch seurasi esimerkkiä pian sen jälkeen alentaen Israelin pitkän aikavälin velkaluokitusta A+:sta A:ksi negatiivisilla näkymillä vedoten sodan jatkumiseen, lisääntyneisiin geopoliittisiin riskeihin ja velkaantuneeseen BKT-suhteeseen, joka oli noussut yli 70 %.

Tämä kesä on korostanut, että matkailu, joka on merkittävä Israelin talouden edistäjä, on romahtanut sodan alkamisen jälkeen.

Vuosittain miljardeja tuloja tuonut ala on tuhoutunut, ja kansainväliset vierailijat välttelevät konfliktien sotkettua maata.

Heprealaisen Maarivover-sanomalehden mukaan yli 46 000 yritystä on mennyt konkurssiin, kun taas ulkomaiset investoinnit, jotka olivat vähentyneet 60 prosenttia jo vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä Israelin hallituksen äärioikeistopolitiikan vuoksi, eivät osoita elpymisen merkkejä.

Suurin osa israelilaisiin sijoitusrahastoihin sijoitetuista rahoista ohjataan nopeasti ulkomaisiin sijoituksiin, koska israelilaiset eivät halua omien eläkerahastojensa, vakuutusrahastojensa tai säästöjään olevan sidottu Israelin valtion kohtaloon.

Nyt nuo yritysten sulkemiset voivat olla vasta alkua. The Times of Israelin mainitseman arvion mukaan jopa 60 000 yrityksen odotetaan sulkeutuvan ennen vuoden 2024 päättymistä.

Pitkän konfliktin jo ravistelema sijoittajien luottamus sai lisäiskun. Israelin lainanoton kustannukset nousivat, mikä vaikeutti pyrkimyksiä rahoittaa sota ja muut valtion menot.

Pääministeri Benjamin Netanjahun vakuuttelut talouden toipumisesta sodan voittamisen jälkeen eivät juurikaan lieventäneet huolta, varsinkin kun konflikti ei osoittanut päättymisen merkkejä.

Luokituksen alentaminen korosti todellisuutta, että jopa kansakunta, jolla on historiallisesti vahva talous, voi kohdata vakavia taloudellisia vaikeuksia, jos se vedetään pitkittyneeseen ja kalliiseen konfliktiin.

Pahin skenaario: Stagflaatio

Vuoden 2024 puolivälissä oli jo selvää, että Israelin talous kamppaili saadakseen takaisin jalansijansa.

Vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi vain 1,2 %, mikä on selvästi analyytikoiden odotuksia alhaisempi ja riittämätön kompensoimaan aiempina kuukausina koituneita suuria tappioita.

Tämä hidas kasvu korosti sodan aiheuttamien taloudellisten vahinkojen syvyyttä.

Tarjontapuolen ongelmat, erityisesti jatkuva pula rakennusalalle ratkaisevan tärkeästä palestiinalaistyövoimasta, estivät edelleen talouden elpymistä.

Lähde: Tradingeconomics

Myös konfliktin alkuvaiheessa suhteellisen hallittu inflaatio alkoi nousta.

Heinäkuuhun 2024 mennessä inflaatio oli noussut 3,2 prosenttiin ylittäen hallituksen tavoitealueen ja lisännyt Israelin taloudellisiin haasteisiin uuden kerroksen monimutkaisuutta.

Israelin keskuspankki joutui vaikeaan tilanteeseen, koska se ei pystynyt laskemaan korkoja kasvun vauhdittamiseksi jatkuvien geopoliittisten jännitteiden ja kohoavien hintapaineiden vuoksi.

Lähde: Tradingeconomics

Israelin “punainen koodi”

Meneillään olevan konfliktin taloudellinen verotus on huikea. Israelin taloustieteilijöiden arvioiden mukaan sota on jo maksanut maalle yli 250 miljardia NIS (67,3 miljardia dollaria).

Tämän luvun odotetaan kasvavan konfliktin edetessä, kun Israelin puolustusvoimat pyrkii lisäämään vuosittain vähintään 20 miljardia NIS (5,39 miljardia dollaria) vain sotilaallisten operaatioiden ylläpitämiseksi.

Tämä menojen taso lähestyy “ylikuumentunutta” tasoa, ja budjettialijäämä on äskettäin noussut kestämättömään 8,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen, mikä herättää kiireellisiä vaatimuksia julkisen talouden uudistamisesta.

Israelin keskuspankin pääjohtaja Amir Yaron otti epätavallisen askeleen ja kehotti julkisesti pääministeri Netanjahua toteuttamaan pysyviä muutoksia valtion budjettiin.

Pääministerille lähettämässään kirjeessä Yaron korosti tarvetta 30 miljardin NIS:n (8 miljardin dollarin) mukauttamiseen kasvavan finanssivajeen korjaamiseksi ja Israelin uskottavuuden säilyttämiseksi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.

Yaronin vetoomus korosti taloudellisen tilanteen vakavuutta. Sotilasmenot jatkoivat huimaa nousua, eikä konfliktin loppua näkynyt, ja laajemman Iranin ja Hizbollahin osallisen alueellisen sodan riski on edelleen pöydällä.

Näistä lisääntyvistä paineista huolimatta Israelin hallitus vaikutti haluttomalta ryhtymään tarvittaviin mutta poliittisesti arkaluonteisiin toimiin talouden vakauttamiseksi.

Epäröinti harkinnanvaraisten menojen leikkaamisesta tai verojen nostamisesta heijasteli laajempaa poliittista laskelmaa, jolloin Netanyahu mahdollisesti vältti epäsuosittuja toimenpiteitä, jotka voisivat vieroittaa keskeisiä äänestäjiä.

Tämä toimimattomuus vain syvensi talouskriisiä, mikä johti spekulaatioihin, että hallitus saattaa tarkoituksella viivyttää budjettiuudistuksia joko välttääkseen kotimaisen vastareaktion tai luodakseen alustan ennenaikaisille vaaleille.

Joukkomuutto voi uhata kansakunnan identiteettiä

Välittömän taloudellisen vaikutuksen lisäksi Israelilla on edessään mahdollisesti vahingollisempi pitkän aikavälin ongelma, joka on aivovuoto.

Israel on pitkään ollut ylpeä siitä, että se on “start-up-valtio”, jolla on kukoistava korkean teknologian sektori, joka on ohjannut suuren osan maan taloudellisesta menestyksestä.

Pitkittynyt konflikti ja synkät talousnäkymät saavat kuitenkin yhä useammat korkeasti koulutetut israelilaiset harkitsemaan maastamuuttoa.

Nopea tarkastelu läpi historian osoittaa meille, että maat, kuten Kreikka, Jamaika, Intia ja Pakistan, ovat kärsineet tästä ilmiöstä.

Nämä maat käsittelevät edelleen seurauksia siitä, että heidän ammattitaitoisimman työvoimansa lähtee maasta erilaisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että nämä ulkomaalaiset palaavat harvoin kotimaahansa.

Tämä kykyjen mahdollinen pakolaisuus muodostaa merkittävän uhan Israelin tulevaisuudelle. Korkean teknologian teollisuus, joka muodostaa huomattavan osan maan BKT:sta ja on ollut innovaatioiden ja talouskasvun keskeinen veturi, on vahvasti riippuvainen pienestä, korkeasti koulutetusta työvoimasta.

Jos tämä lahjakkuus alkaa kutistua, Israel voi kohdata dramaattisen laskun sen kyvyssä säilyttää asemansa maailmanlaajuisena teknologia- ja innovaatiojohtajana.

BDS-liikkeen keksimä ilmaisu “käynnistyskansasta shutdown-valtioksi” kuvaa täydellisesti sen todellisen riskin, että Israel saattaa nähdä sen talousmoottorin romahtavan, jos aivovuoto kiihtyy.

Osaajien määrän supistuminen voi johtaa tutkimuksen ja kehityksen laskuun, ulkomaisten investointien vähenemiseen sekä uusien yritysten ja toimialojen syntymisen hidastumiseen.

Ajan myötä tämä voi heikentää Israelin kilpailuetua globaalissa taloudessa, mikä heikentää kasvua ja heikentää elintasoa.

Pitkän aikavälin vaikutukset voivat olla tuhoisia paitsi taloudelle myös Israelin kyvylle säilyttää teknologinen ja sotilaallinen ylivoimansa alueella, sekä mahdollisille väestörakenteen muutoksille.

Viimeinen luku: Eristäminen

Toinen Israelin kriittinen kysymys on kansainvälisten pakotteiden lisääminen.

Vaikka Israel on pitkään nauttinut keskeisten länsiliittolaisten, erityisesti Yhdysvaltojen, vahvaa tukea, pitkittynyt konflikti ja korkea siviiliuhreja Gazan alueella ovat saaneet aikaan kasvavaa kansainvälistä tuomitsemista.

Vaatimukset pakotteiden asettamisesta Israelia vastaan ovat lisääntymässä, erityisesti osissa Eurooppaa ja kansainvälisissä järjestöissä, kuten Yhdistyneissä Kansakunnissa.

Pakotteiden asettamisella voi olla tuhoisa vaikutus Israelin jo ennestään hauraalle talouteen.

Lähihistoria tarjoaa jyrkkiä esimerkkejä siitä, kuinka sanktiot voivat lamauttaa kansakunnan, kuten Iranin ja Venäjän.

Tällaisten pakotteiden jälkiseuraus voisi olla helposti laskeva valuutta, hyperinflaatio, pitkäaikainen BKT:n supistuminen ja kansalaisten elintaso jyrkkä lasku.

Jos Israel joutuisi kohtaamaan samanlaisia pakotteita, erityisesti kaupan rajoitusten tai taloudellisen eristäytymisen muodossa, seuraukset olisivat katastrofaaliset.

Maan talous on vahvasti integroitunut globaaleihin markkinoihin erityisesti kansainvälisiin investointeihin perustuvan teknologiasektorin ja kumppanuuksien sekä vahvoihin kauppasuhteisiin perustuvan energiaviennin kautta.

Viimeaikainen kehitys on osoittanut varoitusmerkkejä siitä, että tämä on skenaario, joka todennäköisesti toteutuu ennemmin tai myöhemmin. Esimerkiksi Israelin sähköverkko, joka on suurelta osin siirtynyt maakaasuun, on edelleen riippuvainen hiilestä kysynnän osalta.

Suurin hiilen toimittaja Israelille on Kolumbia, joka ilmoitti keskeyttävänsä hiilen toimitukset Israeliin niin kauan kuin sota jatkuu.

Lähikuukausina tehtävät valinnat ratkaisevat, pystyykö Israel vakauttamaan taloutensa ja turvaamaan tulevaisuutensa vai kohtaako se tulevaisuuden, jossa sen taloudellisen menestyksen pilarit – innovaatio, lahjakkuus ja globaali kilpailukyky – murenevat.

Edessä oleva tie on täynnä epävarmuutta, mutta on selvää, että ilman päättäväisiä toimia Israel voi olla matkalla kohti ennennäkemättömän taloudellisen ja sosiaalisen kuohunnan aikaa.